l u m i s i i v e t

Olin mieheni apuna terassin rakentamisessa muutama kesä sitten. Minun tehtäväni oli pitää terassilaudan päästä kiinni mieheni sirkkelöidessä lautaa. Mittailin myös aika paljon lautojen tarvittavia pituuksia. Metrimittaa tuli siis käytettyä. 

Samassa projektissa yksi metrimitta meni rikki. Iloisen keltaista mittanauhaa pyöritellessä sain ajatuksen tehdä metrimitan pätkistä korvakorut itselleni. Leikkasin peltisaksilla sopivat pätkät mitasta. Hioin metalliviilalla palojen terävät kulmat.

Viime kesänä päätin tehdä korut valmiiksi. Kokeilin porata reikää mittanauhan pätkään pienellä Dremelilläni. Sehän ei onnistunutkaan. Metrimitta on sen verran kovaa metallia, ettei porani siihen kyennyt. Kokeilin seuraavaksi vasaraa ja pientä naulaa. Napautin naulaa ihan vähän ja se menikin metallista läpi. Siistin metalliviilalla reiän niin, ettei siihen jäänyt teräviä reunoja.

Reikään laitoin valmiin koruihin tarkoitetun välirenkaan ja sen yläpuolelle vielä toisen renkaan, jotta koru roikkuu korvassa…

Tämä vuosi on ollut minulle käsitöiden suhteen mielestäni aika hyvä. Lopullisen inventaarion aika on parin kuukauden päästä. Mutta voin jo nyt sanoa, että kässähamsterihaaste on toiminut ainakin omalla kohdallani todellakin innostajana. Kaappien materiaaleja on tullut käytettyä moneen työhön ja uutta on tullut ostettua vähemmän. Sehän on ollut haasteen tarkoituskin. Haastetta on vielä pari kuukautta jäljellä. Sinäkin ehdit siis vielä loistavasti mukaan haasteeseen. 

Kesällä kaipasin mökille siistiä ja katseenkestävää, pienehköä pyykkipussia. Aikani pähkäiltyäni asiaa, päätin alkaa virkkaamaan sellaista. Tosin ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Ajattelin, että katsotaan, mitä tästä tulee. Aloitin leikkaamalla mustan t-paidan hihat suikaleiksi. Niitä sitten virkkasin ympyrän muotoon kiinteillä silmukoilla mustalla, kaapista löytyneellä puuvillalangalla.


Tein t-paitapötkylästä pyykkipussin pohjaa niin kauan kuin kudetta riitti. Sen jälkeen jatkoin virkkaamalla ketjusilmukkakaaria. Yhdess…

Laskeskelin, että tämä paita on jo kolmas lähes samalla mallilla tehty trikoopaita tähän syksyyn. Mutta haitanneeko tuo, jos malli on hyvä ja paidat on valmistettu käyttöön. Ompelin siis itselleni raitapaidan ja kukkapaidan jo aikaisemmin ja postaukset niistä voit lukea täältä ja täältä. Kaavana käytin Ottobren (2/2018) Elaine-paidan kaavaa. 

Tässä paidassa kivointa on ehkä kangas. Se on ostettu Ommelliselta keväällä. Kankaan nimi on Kerällä. Huomasin kankaan tarjouslaatikossa ja kiinnostuin siitä. Sitä oli palassa noin metri. Aloin miettimään kankaasta jotain itselleni ja päätin ostaa sen. 

Tein paidan pienillä muutoksilla edellisiin Elaine-paitoihini verrattuna. Jätin kokonaan pois kaavassa olleet sivuhalkiot. Helma on tässä paidassa suora. Lisäsin kaulukseksi noin 10 cm korkean, kaksinkertaisen, suoran kappaleen. Sen muokkasin sopivaksi ihan kokeilemalla. Ensimmäinen versio ei onnistunut, mutta onneksi kangasta oli sen verran, että sitä riitti toiseen kokeiluun, joka sitten onnist…

Ostettuani Sinellistä koruaskarteluun sopivaa liimaa, olen innostunut tekemään helppoja korvakoruja enemmänkin. Aikaisemmin postasinkin tekemistäni vetoketjukoruista. Tällä kertaa liimasin markka-ajalta säästyneet kymmenpenniset hopeisiin nappikorvakorupohjiin.

Tämä on ehkä liiankin yksinkertainen askartelu. Sellainen, jonka ehtii tehdä pienessäkin ajassa inspiraation iskiessä ja myös silloin, kun ei jaksaisi tehdä kovin pitkäkestoisia käsitöitä tai askarteluja. Joskus on kiva, että saa heti valmista. Nämä tein muutama viikko sitten ja kuvasin kävelylenkkini varrella.

Tämän viikon olen viettänyt syyslomaa ja nauttinut kiireettömyydestä ja myös käsitöiden tekemisestä. Muutama käsityö on valmistunutkin ja odottaa kuvauksia. Valoisia päiviä ei juurikaan ole tällä viikolla ollut. Harmaata on ilmeisimmin tiedossa jatkossakin. Tästähän alkaa taas tämä pimeä vuodenaika, jolloin kuvaaminenkin hieman hankaloituu. Yritetään silti nauttia syksyn hyvistä puolista. Sytytetään kynttilät ja nautita…

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon. 
Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun. 


Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puikot, joissa on pis…

Kirjoitin joku aika sitten postauksen ompelemastani kukkapaidasta. Ostin kukkakankaan Jyväskylän Kangaskaupasta ostosreissulla, jonka teimme työkavereiden kanssa keväällä. Samalla reissulla ostin myös raitakankaan. Raitakangasta lähdin ensisijaisesti ostamaankin. Ajatuksena oli ommella arkeen peruspaita, joka on helppo yhdistää farkkuihin ja neuletakkiin. Jyväskylän Kangaskaupan kankaista olen ommellut aikaisemminkin, mm. neuletakin ja toisenkin raitapaidan. (Ja tiedoksi, että tämä ei ole maksettu mainos. Olen maksanut kankaista ihan normaalin hinnan.)

Päätin heti ostaessani, että nämä kankaat eivät saa jäädä unohduksiin kaapin pohjalle. Kässähamsterihaaste toimi tässä innoittajana tavallaan ennakkoon. Raitakangas päätyi Ottobren Elaine-malliin (Ottobre 2/2018), samaan malliin, jolla ompelin kukkapaidankin. Tein raitapaidan hieman lyhyempänä. Tai muistelen, että kukkapaitaa taisin pidentää helmasta pari senttiä, joten raitapaita on ihan kaavan pituinen.

Huolittelin pääntien trikookai…

Tämä ompelus on pitkään ollut keskeneräisten kasassa. Aloitin mekon ompelun jo kauan sitten Jyväskylän kangaskaupasta ostamastani trikoosta. Taisi olla nimellä talvitrikoo. Kaipasin tumman harmaata mekkoa, joka ei olisi liian ihonmyötäinen. Päädyin Ottobren (5/2016) Relaxed-malliin. 

Mekon malli näytti kuvassa juuri minulle sopivalta. Olin myös lukenut mm. Maaritse-blogista erittäin onnistuneita ompelukokemuksia tästä mekosta. Minulla ei vain kaikki oikein sujunut. Mekon taskun poikkisauma jäi vähän rypylle. Syynä ehkä liian kireällä oleva framillon-nauha. En tullut purkaneeksi saumuriommelta ja rypyt siis jäivät. Kun olin ommellut mekon kasaan, se näytti päälläni todella epäistuvalta. Siinä vaiheessa mekko joutuikin keskeneräisten kasaan ja ehkä vähän pidemmäksi aikaa.

Kässähamsterihaasteen innoittamana päätin tarttua härkää sarvista ja tehdä mekon valmiiksi. Päätin myös olla itselleni armollinen. Ajattelin, että tämä on ehkä harjoittelumekko saumuriompeluun ja framillon-nauhan käyt…

Loppukesästä innostuin askartelemaan erilaisia koruja. Viime aikoina olenkin postannut useamman korupostauksen, mm. pyykkipojan osasta tehdystä kaulakorusta, helpoista helmikoruista, nappikorvakoruista ja jumppapallosta ompelemistani koruista. Samassa innostuksen puuskassa löysin myös jemmaamani vetoketjun osat. Nämä ovat muistaakseni päätyneet minulle ostettuani vuosia sitten nappikaupasta pussillisen jämänappeja. Seassa sattui olemaan muutama vetoketjun vedin. 

Kaksi sinisävyistä vetoketjun vedintä ovat keskenään hieman eri väriset, mutta se ei haittaa. Korut eivät kuitenkaan käytössä ole vierekkäin vaan eri puolilla päätä. Korvakorujen valmistaminen oli kyllä todella helppoa. Olen ostanut Sinellistä koruliimaa, jolla liimasin osat hopeisiin nappikorvakorupohjiin. Muuta ei sitten tarvinnutkaan tehdä. Nappikorvakorupohjat olen ostanut kauan sitten muistaakseni Sinooperista. Vastaavia saa askarteluliikkeistä ja korutarvikkeita myyvistä kaupoista.

Luulen, että näitä koruja tulee käyte…

Kesällä kokeilin ystäväni kannustuksesta ensimmäistä kertaa lankojen värjäystä kasveilla. Se oli innostavaa lomahommaa ja olin todella tyytyväinen aikaansaannoksiimme. Yksi värjäämistäni vyyhdeistä oli silkki-merinoa, jonka olin ostanut Neuloosista. Värjäsin sen suopursuilla. Väristä tuli juuri sopivan keltainen. Tästä linkistä pääset lukemaan värjäyksistämme.

Tästä ihanuudesta halusin neuloa itselleni huivin. Olin kesällä selaillut saamaani Miian Laakson #miun design-kirjaa, jossa kannustetaan neulomaan ja virkkaamaan ilman valmista ohjetta ja tekemäänkin ohjeet itse. Niinpä päätin toteuttaa huivin omien toivetteni ja ajatusteni mukaan.

Valitsin huivin malliksi bumerangin, jossa lisätään silmukoita toisessa reunassa joka kerroksella ja toisessa kavennetaan joka toinen kerros. Väliin tein reikäraitarivejä keventämään ainaoikeinneuletta. Loppuun tein osion pitsiä. Pitsiosuuteen etsin sopivaa mallia #miun design-kirjasta ja netin pitsimalleista. Päädyin muokkaamaan Kodin Kuvalehden siv…