l u m i s i i v e t

Jyväskylän Taitokeskuksella, missä opiskelen oman työni ohessa, kokeilimme kevään Kiertotalous-ryhmässä nahkatöitä. Tein parkkinahasta pienen säilytyskukkaron puhelimen kuulokkeille.

Kaavan avulla leikkasin kappaleet ja rei'itin ommeltavat reunat naskalilla. Ompelu tehtiin käsin nahkaneulalla ja lankana oli vahattua, vahvaa lankaa. Lopuksi kiinnitimme kiväärinnapin, joka pitää läpän paikoillaan. Kiväärinnappi kiinnitetään nahkaan tehtyyn reikään kiertämällä. Kiväärinnapin vastapuolen reikä on tehty rei'itysterällä, jossa on reiän lisäksi pieni viilto reiän sivulla. 

Kukkaron ehti ommella hyvin illan opintojen aikana. Kotona kastelin kukkaron kokonaan vedellä ja laitoin sen sisään viilipurkin pohjasta leikatun muotin, jossa oli viilipurkin pohjan lisäksi noin 1 cm purkin reunaa.  Näin nahka kuivuessaan asettui niin, että kukkaron sisään jäi tilaa. 
Tykkäsin nahkatöiden tekemisestä todella paljon. Olisi kiva kokeilla joskus jotain isompaakin, kuten laukkua. Pieni nahkakukkaroni on …

Kesällä oli ystäviemme pikkuprinsessan 1-vuotissyntymäpäivät. Pohdin lahjaa, jonka voisin tehdä itse ja joka olisi sopiva juurikin 1-vuotiaalle. Jostakin netistä löysin lahjaidealistan, jossa mainittiin myös pehmeä pallo. Muistelin myös oman lapseni saaneen 1-vuotislahjaksi pallon, jota aikanaan käytettiin paljon. Näillä tiedoilla päätin siis tehdä lahjaksi pallon.

Löysin sopivan ohjeen virkattuun palloon täältä. Kotona oli puuvillalankojen jämiä iloisissa väreissä, joten päätin käyttää niitä. Virkkaushommia oli helppo tehdä automatkoilla ja virkkaustyö kulkikin alkukesän ajan käsilaukussa mukana. 



Virkkasin palloon ohjeen mukaan kahden kokoisia paloja, isompia 20 kpl ja pienempiä 12 kpl. Lopuksi ompelin palat yhteen ja täytin pallon vanulla. 

Pallosta tuli iloisen värinen ja mielestäni sopiva lahja. En mitannut pallon kokoa ennen lahjaksi antamista, mutta arvioisin pallon halkaisijaksi 20-25 cm. Tähän työhön sai hyvin käytettyä kaapissa lojuneiden puuvillalankojen jämät. 
               …

Tein kesällä melko paljon kaikenlaisia käsitöitä. Koneella vaan tuli oltua niin vähän, etteivät valmiit työt päätyneet vielä tänne blogiin asti. Osallistuin kesäkuussa opintoihini liittyen metallilankapunontakurssille. Kurssi oli Taito Keski-Suomen järjestämä. Oli ihanaa opetella uutta ja olla taitavan opettajan ohjauksessa. Tässä esittelen ensimmäisen valmistuneen työni. Näitä tulee syksyn mittaan vielä lisääkin. 

Opettajallamme oli mallina perinteinen munakori, joka on alaosastaan leveämpi ja suuaukko on kapeampi. Tykkäsin korin muodosta ja ajattelin tehdä samalla mallilla itselleni lyhdyn. Tosin voihan tätä käyttää joskus myös korina.

Työ on aloitettu taivuttamalla kolme metallilankaa muotin avulla suunnilleen oikean muotoisiksi. Nämä metallilangat sidottiin seuraavaksi keskeltä kiinni toisiinsa ohuemmalla metalilangalla. Tämä näkyy hieman kynttilän alla. Työ kiinnitettiin styrox-levyyn niin, että kori oli nurin päin ja aloitettiin spiraalina kulkevan metallilangan kiinnitys tasaises…

Juhlat ja kutsut niihin on aina kivoja. Joskus lahjan keksiminen on hieman hankalaa. Tänä keväänä juhlakutsun saamisen jälkeen sain idean neuloa villasukat 50-vuotiaalle syntymäpäiväsankarille, ajatuksena nopeusrajoitusliikennemerkki sukan varressa. Kaapista löytyi valmiina mustaa ja punaista 7 veljestä- lankaa ja lenkkimatkan varrella olevasta kaupasta löysin keltaista Kaupunkilankaa.

Piirsin liikennemerkkiä mukaellen ruutupiirroksen sukan varren kuviosta. Tein sukat Novitan sukkataulukon mukaan. Varren alussa neuloin 2o2n-joustinneuletta 10 kerrosta, sen jälkeen sileää neuletta, johon tein myös suunnitellun kuvion. Kuviossa harjoittelin intarsia-neuletta, jota en aikaisemmin ollut neulonut. Ohjeita siihen katselin You Tubesta, mm. täältä. Varren lopussa neuloin taas 10 kerrosta joustinneuletta. Muutoin tein täysin Novitan sukkataulukon ohjeen mukaan. 

Tässä ruutuvihkoon piirtämäni kaavio liikennemerkin kuviosta. 

Minun lapsuudenkodissani on ollut lepakkotuoli 70-luvun lopusta lähtien. Lepakkotuolissa on ollut mustat jalat ja pellavan värinen kangas. Tykkäsin tuolista ja siinä oli aina mukava istua. Vuosien saatossa tuoli oli kuitenkin hieman rähjääntynyt. 90-luvulla jalat oli maalattu valkoisiksi, mutta kangas oli pahasti kulunut. Sain tuolin kotiini vaihtokaupassa, kun isot nojatuolimme muuttivat vanhemmilleni. 

Tältä näytti alkuperäinen kangas. Se oli viimeisimmässä pesussa hieman kutistunut ja kangas oli pahasti ratkeillut. 

Ratkoin vanhan lepakkotuolin kankaan keskisauman auki. Piirsin tämän avulla sopivan kaavan. Tein kaavan hieman leveämmäksi, koska alkuperäinen oli pesussa kutistunut. Kankaan olen ostanut Eurokankaan vitosen viikoilta. Hintaa sille tuli noin 6 euroa. 

Leikkasin reunojen huolitteluun muotokaitaleet, jotka ovat lepakkopalan ylä- ja alareunoissa ja molemmissa sivuissa. Tein tikkaukset parin senttimetrin päähän reunasta tukevoittamaan kangasta.


Olen lopputulokseen erittäin…

Opiskeluissani Jyväskylän Taitokeskuksella teimme keväällä koronan aiheuttaman etäopetusjakson aikana boro-kirjontaa. Se on vanhaa japanilaista kirjontaa, jota on käytetty vaatteiden paikkaamiseen. Me koristelimme boro-kirjonnalla kangaskassin, jossa saattoi olla jonkun firman mainos. Idea tähän oli opettajamme Raija Mannisen. 


Minä löysin kangaslaatikoistani aika paljonkin puuvillakangastilkkuja, jotka sopivat tähän tarkoitukseen hyvin. Aloitin kokoamalla punasävyiset tilkut yhteen ja leikkaamalla niistä neliön tai suorakaiteen muotoisia paloja. Tilkkuja ei tarvinnut huolitella. Sommittelin palat kangaskassin päälle niin, että palat menevät osittain päällekkäin. Kun sommitelma näytti hyvältä, laitoin tilkut nuppineuloilla kiinni. Tässä vaiheessa tilkut olisi voinut kiinnittää myös kaksipuoleisella liimakankaalla, mutta minulla ei sellaista sattunut olemaan. 



Tämän jälkeen ompelin etupistoilla tilkkuja kiinni kassin kankaaseen vapaasti, kuten sillä hetkellä huvitti. Kokeilin kirjoa etup…

Innostuin vauvojen ja lasten neuleista muutama vuosi sitten Klompelompe-kirjojen myötä. Niissä oli niin ihanan värisiä, kauniita ja yksinkertaisia neuleita, joissa kuitenkin jotain pientä ideaa. Kun kuulin ystäviemme vauvauutisen viime kesänä, maltoin tuskin odottaa, että pääsen neulomaan vauvalle jonkun neuleen kirjasta.

Yhdessä vauvan äidin kanssa valitsimme Klompelompe -neuleita koko perheelle -kirjasta Kuopus-villatakki mallin tytölle. Neuloin siitä puoli vuotiaan koon, jotta se olisi ollut viime talvena juuri sopivan kokoinen. Lankana Neuloosista Katian Baby Nature.


Lanka oli todella miellyttävän tuntuista ja pehmeää neulottavaa. Ohje oli hyvä ja sopivan helppo. Tuntui, että työ valmistui ihan liian nopeasti. Vauvaneuleiden neulomisesta oli vierähtänyt jo jonkun verran aikaa, enkä muistanutkaan, miten nopeasti pienet neuleet valmistuvat.


Olin tyytyväinen neuletakkiin, kuten myös vauvan vanhemmat. Siitä tuli sopivan kokoinen talvineule. Neuletakki on ollut käytössä ja sitä on voi…

Pyrin käyttämään arjessani mahdollisimman vähän kertakäyttöisiä asioita. Olen virkannut jo vuosia sitten kestovanulappuja bambulangasta. Nyt päätin ommella niitä vanhasta froteepyyhkeestä ja vanhasta flannelliyöpaidasta.

Virkkasin lapuille myös pesupussin, johon käytetyt laput voi käytön jälkeen heittää. Pesupussi on virkattu kotoa löytyneestä valkoisesta puuvillalangasta. Aloitin virkkamalla pyöreää pohjaa käyttämällä ketjusilmukoita ja pylväitä. Sen jälkeen samaan tapaan tein pussin sivut. Virkkasin spiraalina, kunnes pussi oli tarpeeksi korkea. Lisäsin vanhasta laukusta ratkotun vetuketjun käsin ommellen paikoilleen.



Kestovanulaput olen ommellut ompelukoneen tiheällä siksakilla. Lapun toinen puoli on vanhasta froteepyyhkeestä ja toinen viidellä luokalla ompelemastani yöpaidasta. Kuvan setin kestovanulappuja pesupusseineen annoin viime jouluna lahjaksi siskolleni. Nämä valmistuvat nopeasti, joten pesulaput ehtii loistavasti ommella jämätilkuista tai vanhoista pyyhkeistä vaikka äiti…