Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2018.

Sanna Lappalaisen tekstiilitaidenäyttely

Vääksyssä, kauniin kanavan varrelta, löytyy tekstiilitaiteilija Sanna Lappalaisen näyttely Viittä vaille 60 - kankaista ommeltu elämä.  Kävimme helteisenä heinäkuun iltapäivänä katsomassa näyttelyn ja ihmettelmässä todella taitavasti ommeltuja taideteoksia.  Näyttelyssä oli esillä mm. kaupunkikuvia, naivistisia traktoriaiheisia kuvia, joissa on myös eläimiä ja rantamaisemia. Kaikki työt on tehty ompelemalla ompelukoneella. Työt ovat valokuvan tarkkoja ja yksityiskohdat todella taitavasti ommeltuja. Sanna Lappalainen on tehnyt tekstiilitaidetta 36 vuotta. Hän aloitti ompelemalla patalappuja, joita on myös näyttelyssä myynnissä. Tämä näyttely on Sannan lähestyvän 60-vuotisjuhlan juhlanäyttely vähän etukäteen, siitä näyttelyn nimi.  Pidin näyttelyssä erityisesti ikkuna- ja ovikuvista. Kuvat on Helsingin vanhoista rakennuksista ja niiden värisävyt ovat harmonisia ja sopivat hyvin yhteen. Yhdessä teoksessa on ollut paljon ompelemista ja pienetkin yksityiskohdat ova

Maksimekko

Viime kesänä  kulissien takaisesta elämästä kertoessani kirjoitinkin ommelleeni itselleni maksimekkoa. Löysin kankaan Eurokankaan viskoosipalojen laatikosta yllättäen ihan penkomatta. Siinä se pötkötti kasan päällimmäisenä ja odotti. Olin ajatellut ompelevani maksimekon, joka sopisi hyvin farkkutakin kanssa ja tämä kangas vaikutti väreiltään juuri sopivalta. Päätin kokeilla mekon leikkaamista ilman kaavoja, koska en löytänyt käsityölehdistä mieluista mallia. Ja toisaalta halusin yksinkertaista ja nopeasti valmistuvaa. Jälkiviisaana voisi todeta, että olisin voinut piirtää kaavat vanhasta mekosta, jota kyllä käytin kaavana leikatessani. Mutta nyt kokeilin tällaista. Laitoin trikoisen mekon kankaan päälle ja leikkasin. Vuorikangasta leikkasin yläosaan alavaroiksi huolittelemaan pääntien ja kädentiet. Ommellessa tajusin, etten oikein tiedä, kuinka saisin huoliteltua siististi samalla kertaa pääntien ja kädentiet. Päätin kysyä asiaa viisaammilta ja laitoin facebookin Ompeluel

Korvakorut meikkivoidepurkin kannesta

Kesään sopii hyvin kierrätyshenkiset, melko nopeat ja pienet käsityöt. Helteillä kädet on hikiset ja neule- tai virkkaustyö tuntuu lämmittävän liikaa. Tässä teille yksi kierrätyskoruidea. Olen käyttänyt jo pidempään luonnonkosmetiikkasarja Bohon meikkivoidetta. Siitä jää pahvinen rasia, jonka kanneesta ideoin korut. Voit myös ideoida vastaavalla idealla korut johonkin muuhun renkaaseen. Koruihin tarvitaan siis kaksi meikkivoiderasian kantta, lankaa, neula, 4 korumetallirengasta ja korvakorukoukut. Tein näin: Poistin ensin kannen muoviosan renkaan keskeltä. Leikkasin yllä olevan kuvan mukaan kannen reunoista ohuemman pahvin pois. Jäljelle jäi paksumpi pahvinen rengas.  Ompelin hopeisella langalla pykäpistoja (tai solmuja) renkaan ympärille. Kun koko rengas oli peitetty langalla, käänsin lankojen solmukohdat renkaan sisäreunaan. Lopuksi päättelin langat ja kiinnitin renkaaseen korumetallirenkaat. Ylimpää renkaaseen kiinnitin korvakorukoukun. Välinrenkaita t

Killinkosken tehdasmiljöö - reissuvinkki käsitöiden tekijöille

Tämän päivän postaus on kuvapostaus kesälomareissumme varrelta. Kävimme Ähtärissä pandoja moikkaamassa ja paluumatkalta löytyi niin kiva paikka, että jaan sen teidän kanssa. Paikka on Killinkosken vanha tehdasmiljöö, joka sijaitsee Ähtärin ja Virtojen puolessa välissä. Täältä löytyy hyvät kotisivut paikasta. Killinkoskelta löytyy kirpputori, monta erilaista pikkumuseota tai -näyttelyä, kahvila, nauhatehtaan tehtaanmyymälä ja -näyttely, kaikki samasta isosta rakennuksesta. Nauhamyymälästä löytyy käsitöiden tekijälle vetoketjuja, erilaisia nauhoja ja nyörejä edullisesti. Nauhamuseo jäi katsomatta, huomasin sen olemassa olon vasta kotimatkalla paikan esitteestä. Kuvista näette pienen osan alueesta. Kahdeksan vuodenaikaa Meeri Koutaniemi & Reetta Räty Aikamatka Helsinkiin -Signe Brander ja Pete Aarre-Ahtio - kuvapareja Suomen pääkaupungista Idyllinen, pieni kuppila, josta sai hyvät kahvit ja kotitekoisen marjapiirakan tai vai

Levite-rasian uusi elämä

Tämän postauksen valmistelu on aloitettu jo huhtikuussa. Mikään työvaihe ei todellakaan ole kestänyt kovin kauan, mutta joskus asioiden suunnittelu vie aikaa ja toisinaan pienetkään työvaiheet eivät edisty. Mutta nyt voin esitellä teille uuden, kierrätetyn säilytysrasiani.  Tarina alkaa siitä, kun olin keväällä Blogisisarten  (joukko ihania, eri aiheista bloggaavia naisia) tapaamisessa Helsingissä. Kävimme Ateneumissa ihastelemassa taidetta ja Lushissa tutustumassa käsin tehtyihin, osittain tuoreista raaka-aineista valmistettuihin kosmetiikkatuotteisiin. Tuoksu jo liikkeeseen saapuessa oli huumaava. Lushissa meille esiteltiin tuotteita.   Täältä löydät lisää informaatiota, jos tuotteet kiinnostavat. Saimme vielä lähtiessämme kotiin muutamia tuotteita tutustuttavaksi, mm. hauskan kylpypallon . Ihastuin esittelyssä paladeodoranttiin  ja ostinkin sellaisen mukaani. Kotona uudenlaisen tuotteen käytöstä aiheutui pikkuruinen pulma. Missä säilytän deodoranttiani, joka ei sovellukaan