Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ohje 5-kymppisen lahjavillasukkiin

Uusimmat tekstit

Lepakkotuolin kankaan uusiminen

Minun lapsuudenkodissani on ollut lepakkotuoli 70-luvun lopusta lähtien. Lepakkotuolissa on ollut mustat jalat ja pellavan värinen kangas. Tykkäsin tuolista ja siinä oli aina mukava istua. Vuosien saatossa tuoli oli kuitenkin hieman rähjääntynyt. 90-luvulla jalat oli maalattu valkoisiksi, mutta kangas oli pahasti kulunut. Sain tuolin kotiini vaihtokaupassa, kun isot nojatuolimme muuttivat vanhemmilleni. 

Tältä näytti alkuperäinen kangas. Se oli viimeisimmässä pesussa hieman kutistunut ja kangas oli pahasti ratkeillut. 

Ratkoin vanhan lepakkotuolin kankaan keskisauman auki. Piirsin tämän avulla sopivan kaavan. Tein kaavan hieman leveämmäksi, koska alkuperäinen oli pesussa kutistunut. Kankaan olen ostanut Eurokankaan vitosen viikoilta. Hintaa sille tuli noin 6 euroa. 

Leikkasin reunojen huolitteluun muotokaitaleet, jotka ovat lepakkopalan ylä- ja alareunoissa ja molemmissa sivuissa. Tein tikkaukset parin senttimetrin päähän reunasta tukevoittamaan kangasta.


Olen lopputulokseen erittäin…

Boro-kirjontaa

Opiskeluissani Jyväskylän Taitokeskuksella teimme keväällä koronan aiheuttaman etäopetusjakson aikana boro-kirjontaa. Se on vanhaa japanilaista kirjontaa, jota on käytetty vaatteiden paikkaamiseen. Me koristelimme boro-kirjonnalla kangaskassin, jossa saattoi olla jonkun firman mainos. Idea tähän oli opettajamme Raija Mannisen. 


Minä löysin kangaslaatikoistani aika paljonkin puuvillakangastilkkuja, jotka sopivat tähän tarkoitukseen hyvin. Aloitin kokoamalla punasävyiset tilkut yhteen ja leikkaamalla niistä neliön tai suorakaiteen muotoisia paloja. Tilkkuja ei tarvinnut huolitella. Sommittelin palat kangaskassin päälle niin, että palat menevät osittain päällekkäin. Kun sommitelma näytti hyvältä, laitoin tilkut nuppineuloilla kiinni. Tässä vaiheessa tilkut olisi voinut kiinnittää myös kaksipuoleisella liimakankaalla, mutta minulla ei sellaista sattunut olemaan. 



Tämän jälkeen ompelin etupistoilla tilkkuja kiinni kassin kankaaseen vapaasti, kuten sillä hetkellä huvitti. Kokeilin kirjoa etup…

Vauvan villatakki

Innostuin vauvojen ja lasten neuleista muutama vuosi sitten Klompelompe-kirjojen myötä. Niissä oli niin ihanan värisiä, kauniita ja yksinkertaisia neuleita, joissa kuitenkin jotain pientä ideaa. Kun kuulin ystäviemme vauvauutisen viime kesänä, maltoin tuskin odottaa, että pääsen neulomaan vauvalle jonkun neuleen kirjasta.

Yhdessä vauvan äidin kanssa valitsimme Klompelompe -neuleita koko perheelle -kirjasta Kuopus-villatakki mallin tytölle. Neuloin siitä puoli vuotiaan koon, jotta se olisi ollut viime talvena juuri sopivan kokoinen. Lankana Neuloosista Katian Baby Nature.


Lanka oli todella miellyttävän tuntuista ja pehmeää neulottavaa. Ohje oli hyvä ja sopivan helppo. Tuntui, että työ valmistui ihan liian nopeasti. Vauvaneuleiden neulomisesta oli vierähtänyt jo jonkun verran aikaa, enkä muistanutkaan, miten nopeasti pienet neuleet valmistuvat.


Olin tyytyväinen neuletakkiin, kuten myös vauvan vanhemmat. Siitä tuli sopivan kokoinen talvineule. Neuletakki on ollut käytössä ja sitä on voi…

Kestovanulaput ja pesupussi

Pyrin käyttämään arjessani mahdollisimman vähän kertakäyttöisiä asioita. Olen virkannut jo vuosia sitten kestovanulappuja bambulangasta. Nyt päätin ommella niitä vanhasta froteepyyhkeestä ja vanhasta flannelliyöpaidasta.

Virkkasin lapuille myös pesupussin, johon käytetyt laput voi käytön jälkeen heittää. Pesupussi on virkattu kotoa löytyneestä valkoisesta puuvillalangasta. Aloitin virkkamalla pyöreää pohjaa käyttämällä ketjusilmukoita ja pylväitä. Sen jälkeen samaan tapaan tein pussin sivut. Virkkasin spiraalina, kunnes pussi oli tarpeeksi korkea. Lisäsin vanhasta laukusta ratkotun vetuketjun käsin ommellen paikoilleen.



Kestovanulaput olen ommellut ompelukoneen tiheällä siksakilla. Lapun toinen puoli on vanhasta froteepyyhkeestä ja toinen viidellä luokalla ompelemastani yöpaidasta. Kuvan setin kestovanulappuja pesupusseineen annoin viime jouluna lahjaksi siskolleni. Nämä valmistuvat nopeasti, joten pesulaput ehtii loistavasti ommella jämätilkuista tai vanhoista pyyhkeistä vaikka äiti…

Kirjankansiaskartelut

Kerroin jo aikaisemmin opiskeluistani Jyväskylän Taitokeskuksen Kiertotaloutta käsillä- koulutuksessa. Siellä kokeilimme yhdellä kerralla (jokunen aika sitten, kun vielä pystyimme kurssille kokoontumaan) askartelua vanhojen, käytöstä poistettujen kirjojen kansista. 


Opettajallamme oli mukana tekemänsä koristelinnunpönttö. Hän nimitti sitä Kirjasiepon pöntöksi. Halusin kokeilla samantapaisen tekemistä myös itselleni. Minulla oli kolme poistokirjaa, joissa kaikissa oli ihan siistit kannet. Vihreät kannet päätin jättää katoksi. Sinisen kirjan etukansi on pöntön etuosa, takakansi on puolitettu ja käytetty pöntön sivuseininä. Kolmannen kirjan etukansi on pöntön takaseinänä. Se ei näy mihinkään, joten siihen voi valita myös kannen, jonka väri ei muuten miellytä. 

Leikkasin mattoveitsellä palat oikean kokoisiksi metalliviivottimen avulla. Etuseinämään porasin aukon porakoneen reikäporalla. Hioin reunoja hieman hiekkapaperilla. Teippasin palat pöntön sisäpuolelta ilmastointiteipillä kiinni. …

Ilmoitustaulu kierrättäen

Olin pitkään kaivannut keittiön seinälle ilmoitustaulua. Muutamasta liikkeestäkin sellaista etsin, mutta hinta tuntui olevan vähän turhan korkea. Kierrätyskeskuksessa haahuillessani oivalsin vanhan ritiläkorin olevan oivallinen ilmoitustaulu. Ostin yhden korin matkaani muistaakseni kolmella eurolla. 

Kokeilin sahata korin reunoja irti käsisahalla, jossa oli metalliterä. Se onnistui alkuun ihan hyvin, mutta työn edetessä en saanut sahaa mahtumaan korin leikatun reunan ja pohjan väliin, joten piti keksiä joku muu ratkaisu. Mieheni sai tehtäväkseen leikata korin reunat rälläkällä. 

Sen jälkeen hioin leikkauskohdat hiekkapaperilla ja maalasin ritilän mustalla spray-maalilla pariin kertaan. 



Keittiön seinässä oli edellisen taulun jäljiltä ruuvi, johon ripustin valmiin ritiläilmoitustaulun. Laitoin siihen muutaman kortin klipsulla kiinni. Koska ilmoitustaulu on melkein kiinni seinässä, kiinnitysklipsujen takaosa on taitettuna alaspäin.


Ilmoitustaululla olevat kortit olen ostanut Anna-Mari …

Suomen Käsityön museon näyttely

Jyväskylässä, Suomen Käsityön museossa, oli maaliskuun alkuun asti Sirkka Könösen näyttely. Olen nähnyt Könösen näyttelyn edellisen kerran vuonna 1990 tai 1991 Tammisaaressa. Jo silloin pidin hänen värien käytöstään. Tietysti Könösen suunnittelemia neuleita näkyi muutenkin paljon 90-luvulla käsityölehdissä ja käsityöharrastajien päällä. Nyt värikkäät ja luontoaiheiset neuleet ja muut työt oli näytteillä Jyväskylässä.


Ehdin käydä näyttelyssä ennen koronasulkua ja kuvat löysin nyt koneeltani. Nämä Sirkka Könösen upeat väriyhdistelmät ja luontoaiheet piristävät varmasti. Könönen sai yhteen neulepaitaan mahtumaan lukuisia värejä ja monia ihania yksityiskohtia luonnosta. Vaikka värejä oli yhdessä työssä paljon, ne olivat uskomattoman harmoonisesti toisiinsa yhdisteltyjä. En tiedä, kuinka vaikea näitä neulepaitoja olisi ollut neuloa. 



Näyttelyssä oli myös muutamia Könösen muita teoksia, kuten yllä näkyvä täytekakku kierrätysmateriaaleista. 

Käsityön museon yläkerrassa oli Kudottu kuva, näy…