Siirry pääsisältöön

Tarjoilulautanen

 

tarjoilulautanen metallilangasta

Kesällä olin pari viikkoa Taitokeskuksella metallilankapunontakurssilla. Kurssilla oli ihanaa ja nautin suunnattomasti, kun sain vain tehdä monenlaisia metallilankatöitä ja oppia uutta. Aikaisemmin postasinkin jo kurssilla tekemästäni lyhdystä. 


Tänään esittelen teille kurssilla tekemäni tarjoilulautasen. 

kattilankansi tarjoilulautasena

Opettajallamme oli mukana ideoinnin pohjaksi joitakin valmiita töitä. Yksi työ oli vastaava kuin tämä, minkä itse tein ja siinä oli todella kaunis, vanha lautanen. Muistin, että olin joskus ostanut kirppikseltä kauniin yksittäisen lautasen, mutta en vain tähän hätään löytänyt sitä. 

metallilankapunonta

Mutta etsiessäni lautasta, löysinkin kaapistani tämän punaisen ihanuuden. Se on mummoni vanhasta emalikattilasta kattilan kansi. Kattila on minulla kukkaruukkuna, mutta kansi on jäänyt kaappiin käyttämättä. Kannen nuppi oli helposti irrotettavissa ja kun kannen käänsi väärin päin, se oli aivan loistava tarjoilulautanen. Nupin reiästä sain myös paksummat metallilangat läpi ja niistä tarjoilulautasta on helppo siirrellä.


Tämä tarjoilulautanen oli jo käytössä elokuisissa ylioppilasjuhlissamme. Punainen kattilankansi on erityisen ihanan värinen ja sopii kotimme sisustukseen. Tämä tarjoilulautanen tulee varmasti olemaan käytössä myös joulun aikaan. 


Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Tästä tuli kyllä itsellenikin mieluisa.

      Poista
  2. Nämä metallilankatyösi ovat niin upeita!
    On myös mahtavaa, että mummosi kattilankansi löysi uuden tehtävän. Olet todella kekseliäs, kun osaat hyödyntää ja kierrättää vanhoja esineitä ihan uudella tavalla ja noin kauniisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Riina! Olen itsekin iloinen tästä kattilankansi-ideasta. Päivittäin tulee hyvä mieli tästä.

      Poista
  3. Vau miten hieno! Metallilankatöitä olisi mahtavaa kokeilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hanna! Metallilankatyöt on kyllä kivoja ja niitä on helppo oppia. Päättelytkin on paljon helpompia kuin pehmeillä materiaaleilla.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Oslo-pipo ja muut neulelahjat

Uusi vuosi on alkanut ja olen lomaillut oikein kunnolla. Olen ottanut rennosti ja viettänyt aikaa perheen kanssa kotoillen. Hämmästyksekseni olen katsonut jopa muutaman elokuvan ilman neuletta käsissäni. Poikkeuksellista minulle, mutta tauko tekee hyvää, mukavasta harrastuksestakin. Loppulomasta sain siivottua työhuoneeni ja tehtyä pari pitkään keskeneräisenä ollutta käsityötä loppuun. Joten voin aloittaa tämän vuoden melkein puhtaalta pöydältä. Tässä postauksessa kuitenkin vielä viime vuoden neulomuksiani, nimittäin joululahjaneuleet. Minä harvemmin innostun mistään hitti-asiasta. Tai olen vähän mattimyöhänen ja toteutan idean vasta sitten, kun se ei enää ole hitti. Viime syksynä Oslo-pipoja valmistui monen bloggarin toimesta ja niitä vilahteli Insta-tileillä usein. Kiinnostuin piposta sen yksinkertaisuuden vuoksi. Päätin neuloa kummipojalleni sellaisen joulupakettiin, koska arvelin alakouluikäisen käyttävän sellaista. Kummitäti kun ei ole ehkä muuten aallonharjalla nykymuod

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm