l u m i s i i v e t

Tein jo keväällä ystäväni kanssa betonitöitä. Tässä linkit aikaisempiin postauksiin ( osa 1 ja osa 2 ). Tein silloin myös kukkaruukun, joka vasta nyt tuli kuvattua, vaikka on ilostuttanut minua koko kesän. Kokeilin kukkaruukun tekemistä niin, että valoin betonin vanhaan pakastusrasiaan. Sisään laitoin ison, tyhjän shamppoopullon. Näin sain neliskulmaisen kukkaruukun, jossa on pyöreä kolo kukille. Ruukku onnistui hyvin. Tein näitä itseasiassa kaksi, mutta toisen sisään laittamani shamppoopullo ei irronnutkaan, joten se ruukku joutui pois heitettäväksi. En ole todellakaan mikään puutarhuri ja nämäkin kuvissa näkyvät kesäkukat istutin vasta heinäkuussa. Ne ovat kyllä viihtyneet ihmeen hyvin ja kukoistavat yllättäen edelleenkin, syyskuun lopussa. Istutin betoniruukkuun mehikasvin. Ostaessani sitä, kasvi oli niin iso, että jaoin sen kahtia. Toisen osan istutin maahan ja toisen tähän ruukkuun. Kannattaisikohan tämäkin istuttaa maahan talven tullen. Osaisiko joku neuvoa?

Mökkeilin heinäkuussa ystäväni luona muutaman päivän. Kelit eivät olleet kovin aurinkoisia juuri sillä viikolla, mutta sehän ei meitä haitannut. Aikaisemmin olemme yhdessä kokeilleet betonitöitä , himmeleitä ja fimo-massakoruja. Tällä kertaa teimme yhdessä muutamia kirjontakokeiluja. Olin lukenut ennen reissua Deko-lehteä (7/2016), jossa oli Seinäjoen asuntomessujen sisustukset. Sieltä silmiin osui kirjontakehyksissä olevat erilaiset ristipistotyöt, joista inspiroiduimme. Päätimme tehdä itselle tärkeän paikan koordinaateista yhden taulun ja toiseen kokeilla suuria ristipistoja. Koordinaatit teimme etupistoilla aida-kankaalle kahdella kirjontalangan säikeellä. Suunnittelin numerot niin, että yhden numeron korkeus on 12 ruutua. Numerot, astemerkit ja N-kirjaimen tein mustalla langalla ja E-kirjaimen punaisella langalla. Suuret ristipistot teimme niin, että aida-kankaan normaalin ristipiston koko nelinkertaistettiin. Teimme pistot kaksinkertaisella (hieman paksummalla) kirjon

Lomareissulla tulee otettua melko paljon valokuvia. Usein kuvauksen kohteena ovat perheenjäsenet, kauniit yksityiskohdat ja ihan perusnähtävyydet. Muutama kesä sitten teimme autoreissun Keski-Eurooppaan. Olin jossakin nähnyt valokuvattuja numeroita. Päätin kuvata reissun aikana kohteissa näkyviä numeroita ainakin yhdestä kymmeneen. Tämä olikin hauska homma. Kaikissa paikoissa ei tulisi edes välttämättä valokuvattua, mutta jos siellä näkyi kivannäköisiä numeroita, paikkakin jäi mieleen. Otin kuvia mm. rakennusten, kerrosten, bussien, metrokartan numeroista ja mm. Lontoossa liikennevaloissa sekunteja ilmoittavan vilkkuvan numeron. Kuvista tulee itselle mieleen paikka, mistä se on otettu. Tästä jäi mukava muisto reissusta. Kuvat piti tietenkin saada jotenkin esille. Leikkasin vanhoista, jo hieman kuluneista muovitaskuista n. 10 cm:n levyisiä kaistaleita. Ompelin aina kaksi kaistaletta päällekkäin. Yläreunaan jätin tilaa ripustusta varten noin 3 cm. Ompelin mustalla ompelul