l u m i s i i v e t

Ostin muutama vuosi sitten kirpputorilta (Lahden Lanttila) tekonahkaisen, minulle sopivan, mustan jakun. Jakku oli päällä hyväntuntuinen, koska hihoissa oli joustavaa kangasta hihasaumoissa. Jakun etumuksessa oli kuitenkin hieman erikoinen muotoilu. Päätin jo ostaessani, että leikkaan etuosan yksinkertaisemmaksi. Tämän tekstin yläpuolella olevassa kuvassa jakku on alkuperäisenä, paitsi ehdin leikata jo helman vinoksi ennen kuvan ottamista. Teippasin leikatun palan kuitenkin kuvausta varten kiinni. Ensin leikkasin helman alaosan vinoksi. Sen jälkeen leikkasin etuosan aaltoilevan muodon suoraksi. Kauluksen yläreunasta leikkasin yläkuvassa näkyvän käänteen kokonaan pois, jolloin jakku on niskasta kokonaan ilman kaulusta.  Tässä jakku on valmiina. Muoto on yksinkertaisempi ja selkeämpi. Se sopii minulle nyt paljon paremmin. Pelkkä saksilla leikkaaminen riitti muokkaamaan tämän kirpputorilöydön käyttökelpoiseksi. Yleensä ostan kirpputoreilta vain sellaisia vaatt...

Olen kirjoittanut kässähamsterihaasteesta aika monessa postauksessa ja syy on se, että itselle ja myös muille heitetty haaste on saanut minut oikeasti toimimaan kaappien tyhjentämisen ja keskeneräisyyksien eteen. Eli postauksia haasteen lopputuloksista on luvassa myös jatkossa. Minulla kertyy jostain syystä ompelukoneen viereen kasa korjattavia vaatteita (joka onneksi hiihtolomalla hieman pieneni äitini ansioista) ja lattialla pötköttelee kaksi muovikassillista vaatteita, joiden kankaita ajattelen käyttäväni uudelleen. Nämä kasat ja pussien sisällöt ovat sellaisia käsitöitä, joista en niin kovasti nauti. Huomaan, että mieluummin ostan uutta ihastuttavaa huivilankaa, metsästän kivaa mallia ja aloitan neulomisen, kuin tartun korjausompeluun. Monesti korjausompeluasiat vaatisivat vain pienen osan huivin neulomiseen tarvittavasta ajasta. Mutta tässä ei olekaan kyse ajasta, vaan siitä, että itselle hankalia tai hieman epämiellyttäviä töitä lykkää mielellään. Tai niin ainakin minä tee...

Innostuin lomalla Pieni Lintu- blogin valokuvahaasteesta. Pieni Lintu-blogi  on lifestyle- ja valokuvausblogi, jossa on todella kauniita kuvia ja viikottainen haaste. Tällä viikolla aiheena haasteessa on valo. Kevään lähestyminen on tuntunut valon määrän lisääntymisenä ja päivisin on tarvinnut jopa aurinkolaseja. Silti innostuin kuvaamaan tämän postauksen kuvat sisätiloissa.  Sain muutama vuosi sitten ihanan aarteen, vanhan kahvilan rikkinäisen valomainoksen. Metalliosat olivat ihan kunnossa, mutta mainoksen valot eivät. Cafe-kyltissä oli lasiset, kirjainten muotoon taivutetut ohuet loisteputket. Irrotin lasiosat kokonaan pois. Tämän jälkeen kyltissä oli isoja reikiä monessa kohdassa, koska loisteputket olivat niistä kiinni metalliosien sisällä. Ostin paksua, hopean väristä kontaktimuovia ja leikkasin sen kirjainten muotoon. Kontaktimuovilla peitin kirjaimet kokonaan, jolloin reiätkin jäivät piiloon. Sähköalan ammattilainen laittoi valaistukseksi led-nauhat kiertämää...

Tykkään kierrellä kirpputoreilla, varsinkin silloin, kun en etsi mitään erityistä eikä ole mihinkään kiire. Pyrin mahdollisissa ostoksissani olemaan järkevä ja maltillinen, enkä osta vain siksi, että saan edullisesti. Ostan monesti vaatteita itselleni ja sovittaessa syynään vaatteen erityisen tarkasti. Laadun pitää olla hyvä ja mallin minulle sopiva. Sellainen vaate päätyy usein kassalle, jonka voisin kuvitella laittavani päälleni vaikka seuraavana aamuna tai joka on sopiva johonkin tulevaan tilaisuuteen tai juhlaan. Toukokuussa käväisin kirpparilla pienenä toiveena löytää kesäinen, pitkähihainen, kevyt paita. Löysinkin sellaisen muutamalla eurolla, mutta paidassa oli yksi pulma. Puuvillaisena se ei joustanut yhtään ja hihat olivat minulle tiukat. Paita mahtui kyllä päälle ja sain sen ihan hyvin myös pois päältä, mutta hauisten kohdalta hihat kiristivät. Valitettavasti en voi kehuskella ahkeralla kuntoilulla, mutta paita oli vain tehty kapeammille käsivarsille. Päätin kuiten...

Jyväskylän Kansalaisopistossa järjestettiin Aija Rouhiaisen tuunausluento syyskuun lopussa. Luento olikin suositumpi, kuin järjestäjät olivat osanneet ennakoida. Siksi minäkään en mahtunut sisälle luentosaliin ollenkaan. Onneksi opisto järjesti saman luennon marraskuussa uudestaan. Silloin olin tikkana paikalla. Ja istuin innoissani eturivissä jo hyvissä ajoin ennen luennon alkua.  Aija Rouhiainen on monipuolinen ja taitava kierrättäjä ja vaatteiden tuunaaja. Hänellä on kokemusta mm. puvustamisesta, kouluttamisesta, pukeutumisneuvonnasta, sisutussuunnittelusta ja kierrätysdesignista. Olen aikaisemminkin ihaillut Aijan tyyliä ja vaatetuunauksia Tv2:n Kirppis-ohjelmassa ja joissakin lehtijutuissa. Olen myös lukenut hänen kirjaansa ja hämmästellyt uskomattomia ideoitaan. Innolla siis lähdin hänen luennolleen saamaan ideoita ja vinkkejä vaatteiden tuunaukseen. Aija esitteli pari matkalaukullista omia tuunattuja vaatteitaan. Jokaisesta vaattesta hän näytti kuvan alkuperäi...

Kelien kylmetessä on ollut kaiveltava laatikoista vähän lämpimämpää päälle. Pipoasiat tuntuvat olevan aina minulle hankalia. Niitä  on sekä ostettuja että neulottuja useampia, mutta luottopipoja on harvassa. Tämän postauksen piposta on tullut kyllä yksi parhaista alkusyksypipoista.  Meille oli kulkeutunut harmaa, trikoinen mainospipo. Pipossa oli miesten liikkeen mainos (siis tarkoitan sellaista rautakauppa-työkalu-auto-linjaa). En halunnut käyttää pipoa mainoksen kanssa, mutta tykkäsin pipon mallista. Samantyylinen pipo on helppoa ommella myös itse. Ohje löytyy esim. Mehukekkerit- blogista . Olin virkannut viime vuosien aikana puuvillalangasta pyörylöitä erilaisten ohjeiden mukaan. Pyörylät olivat helppoja kesäkäsitöitä enkä ollut miettinyt niille sen tarkempaa käyttökohdetta. Kyseisten kuvioiden ohjeen alkuperää en ole kirjannut ylös, mutta luulen, että toinen on ainakin Virpi Siiran Ympyrä-kirjasta. Sieltä ainakin löytyy paljon kivoja ja helppoja, kuvallisi...

Olen ostanut ensimmäisen, kauan haaveilemani Aalto-vaasin kesätyörahoillani kesätyöpaikastani opiskeluaikana. Aalto-vaasi oli kirkas ja pienempi (120mm) versio. Siihen laitoin usein kukkia ja tyhjänä se oli koristeena kirjahyllyssä. Eräänä jouluna laitoin Aalto-vaasiin merisuolaa ja siihen pystyyn punaisia pitkiä antiikkikynttilöitä. Pidin asetelmasta paljon ja iloitsin sen kauneudesta. Joulun jälkeen meni jonkun aikaa, ennen kuin aloin poistamaan asetelmaani. Merisuola oli jämähtänyt vaasin pohjalle oikein kunnolla. Jälkiviisaana voin todeta, että olisi pitänyt vain laittaa vaasiin vettä. Minä koputtelin varovasti ruokailuveitsellä suolaa irti. Vaikka en tehnyt sitä voimakkaasti, satuin rikkomaan ohuen lasin. Pohjaan tuli siis halkaisijaltaan noin kahden senttimetrin suuruinen aukko. Vaasia ei voinut enää käyttää maljakkona, mutta koristeena se on toiminut senkin jälkeen. Enhän raaskinut millään heittää pois itselleni arvokasta ja kaunista esinettä. Keväällä luin Oli aika-blogis...

Aurinkolaseja ei ihan hirveästi, ainakaan vielä, ole tänä kesänä tarvittu. Kuitenkin niiden on hyvä olla käden ulottuvilla ulos lähtiessä. Käytän päivittäin myös silmälaseja, joita minulla on kahdet. Laseja tarvitsen lähinnä autoa ajaessa tai ulkona liikkuessani. Kotona tarvitsen niitä harvemmin. Eteisessämme pyörii siis useammat lasit eri tarkoituksiin ja niille piti miettiä jäkevää säilytystä. Sellaista, mikä näyttäisi hyvältä ja missä lasit pysyisivät siisteinä ilman naarmuja. Siivoillessani löysin muutamia ikivanhoja pärekoreja. Toinen taisi olla ihan lapsuudestani asti säilynyt. Ne olivat olleet milloin missäkin tarkoituksessa, mutta viime vuodet ne olivat odotelleen mahdollista kirpputorille päätymistä. Päätin käyttää koreja perheemme lasien säilytykseen eteisen siistimmän ilmeen vuoksi. Maalasin spray-maalilla korit mustiksi. Spray-maalin käyttö on kätevää ja maalia saa suihkuteltua ohuen kerroksen. Maali kuivuu todella nopeasti. Suhuttelin kaksi kerrosta maalia korien pint...

Jokunen vuosi sitten törmäsin Hanna Välitalon innostavaan kirjaan Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua. Kirja inspiroi tuunaamaan oman vaatekaapin käyttämättä jääneitä vaatteita. Olin paljon käyttänyt beigen väristä puuvillaneulepooloa, joka oli laadukas, mutta jäänyt vähälle käytölle. Arjessa tulee useammin käytettyä neuletakkia kuin -paitaa. Kirjassa oli idea neulepaidan muokkaamiseen neuletakiksi. Leikkasin neulepaidan etukappaleen keskeltä kahtia ja huolittelin reunat ompelukoneella. Ostin vihreää puuvillalankaa, josta virkkasin pylväillä kapeat kaitaleet kiinnitettäväksi etukappaleiden reunoihin. Nappeja valitessani löysin itseommeltavien nappien valmiita pohjia. Päätin kokeilla niitä. Minulla oli erivärisiä puuvillalankoja, joilla ompelin napit nappipaketin ohjeiden mukaan. Tässä vaiheessa oli enää kiinniompelu jäljellä. Jostain syystä beige väri ei ollenkaan innostanut (se ehkä oli yksi syy käytön vähäisyyteen) ja vihreät kaistaleet tuntuivat tekevän beigestä...