Minun lapsuudenkodissani on ollut lepakkotuoli 70-luvun lopusta lähtien. Lepakkotuolissa on ollut mustat jalat ja pellavan värinen kangas. Tykkäsin tuolista ja siinä oli aina mukava istua. Vuosien saatossa tuoli oli kuitenkin hieman rähjääntynyt. 90-luvulla jalat oli maalattu valkoisiksi, mutta kangas oli pahasti kulunut. Sain tuolin kotiini vaihtokaupassa, kun isot nojatuolimme muuttivat vanhemmilleni. Tältä näytti alkuperäinen kangas. Se oli viimeisimmässä pesussa hieman kutistunut ja kangas oli pahasti ratkeillut. Ratkoin vanhan lepakkotuolin kankaan keskisauman auki. Piirsin tämän avulla sopivan kaavan. Tein kaavan hieman leveämmäksi, koska alkuperäinen oli pesussa kutistunut. Kankaan olen ostanut Eurokankaan vitosen viikoilta. Hintaa sille tuli noin 6 euroa. Leikkasin reunojen huolitteluun muotokaitaleet, jotka ovat lepakkopalan ylä- ja alareunoissa ja molemmissa sivuissa. Tein tikkaukset parin senttimetrin päähän reunasta tukevoittamaan kangasta.
Käsityöblogi, päiväkirjamerkintöjä käsityöharrastajan arjesta