l u m i s i i v e t

Loppukesästä innostuin askartelemaan erilaisia koruja. Viime aikoina olenkin postannut useamman korupostauksen, mm. pyykkipojan osasta tehdystä kaulakorusta , helpoista helmikoruista , nappikorvakoruista ja jumppapallosta ompelemistani koruista . Samassa innostuksen puuskassa löysin myös jemmaamani vetoketjun osat. Nämä ovat muistaakseni päätyneet minulle ostettuani vuosia sitten nappikaupasta pussillisen jämänappeja. Seassa sattui olemaan muutama vetoketjun vedin.  Kaksi sinisävyistä vetoketjun vedintä ovat keskenään hieman eri väriset, mutta se ei haittaa. Korut eivät kuitenkaan käytössä ole vierekkäin vaan eri puolilla päätä. Korvakorujen valmistaminen oli kyllä todella helppoa. Olen ostanut Sinellistä koruliimaa , jolla liimasin osat hopeisiin nappikorvakorupohjiin. Muuta ei sitten tarvinnutkaan tehdä. Nappikorvakorupohjat olen ostanut kauan sitten muistaakseni Sinooperista. Vastaavia saa askarteluliikkeistä ja korutarvikkeita myyvistä kaupoista. Luulen, että näitä

Kesällä kokeilin ystäväni kannustuksesta ensimmäistä kertaa lankojen värjäystä kasveilla. Se oli innostavaa lomahommaa ja olin todella tyytyväinen aikaansaannoksiimme. Yksi värjäämistäni vyyhdeistä oli silkki-merinoa, jonka olin ostanut Neuloosista. Värjäsin sen suopursuilla. Väristä tuli juuri sopivan keltainen. Tästä linkistä pääset lukemaan värjäyksistämme.                                        Tästä ihanuudesta halusin neuloa itselleni huivin. Olin kesällä selaillut saamaani Miian Laakson #miun design-kirjaa, jossa kannustetaan neulomaan ja virkkaamaan ilman valmista ohjetta ja tekemäänkin ohjeet itse. Niinpä päätin toteuttaa huivin omien toivetteni ja ajatusteni mukaan. Valitsin huivin malliksi bumerangin, jossa lisätään silmukoita toisessa reunassa joka kerroksella ja toisessa kavennetaan joka toinen kerros. Väliin tein reikäraitarivejä keventämään ainaoikeinneuletta. Loppuun tein osion pitsiä. Pitsiosuuteen etsin sopivaa mallia #miun design-kirjasta ja netin pit

Työhuoneessani on rasia, johon keräilen kaikenlaista materiaalia askarteluja varten. Muutama viikko sitten katsoin, mitä kaikkea purkki oikein sisältääkään. Rasiassa oli kaksi pyykkipojista irronnutta metallista osaa. Luultavasti ne olivat rikkimenneistä muovisista pyykkipojista. En muista, mistä olen metalliosat löytänyt, mutta rasiassani ne ovat olleet jo kauan. Aluksi suunnittelin korvakoruja, koska osia oli kaksi, mutta en kuitenkaan keksinyt niihin hyvää ideaa. Aikani osia pyöritellessäni, päätin tehdä vain toisesta yksinkertaisen kaulakorun. Sen tekemisessä ei kyllä kauaa nokka tuhissut. Avasin metalliosaa sen verran, että sain pujotettua valkoisen puuhelmen paikoilleen. Sen jälkeen pujotin mustan palloketjun osan toiseen päähän. Palloketjun olen ostanut Tampereen käsityömessuilla Paapolta.  Nyt on erittäin yksinkertainen kaulakoru valmis. Kuvasin alkuviikosta korua lähimetsässä, jo hieman syksyisessä luonnossa. Nautin metsän rentouttavasta vaikutuksesta kiirei

Keväällä teimme muutaman työkaverin kanssa retken lähialueemme kangaskauppoihin. Kävimme Ommellisella ja Jyväskylän Kangaskaupassa. Minulla ei ollut lähtiessä mielessä mitään, mitä ehdottomasti olisin halunnut ommella. Yllättäen kuitenkin kummastakin liikkeestä lähti muutama kiva kangaspala mukaani.  Kukallinen, tummansinipohjainen trikookangas löytyi Jyväskylän kangaskaupasta. Ompelin siitä itselleni arkikäyttöön sopivan paidan. Malli löytyy Ottobre 2/2018:sta nimellä Elaine. Testasin mallia jo viime kesänä ja ompelin testipaidan mieheni vanhoista t-paidoista. Paidasta tuli hyvä, joten käytin kaavaa suoraan ilman muutoksia.  Takakappale on muutaman senttimetrin etukappaletta pidempi ja hihasauma on laskettu melko alas. Huolittelin helmassa olevat halkiot valmiilla puuvillanauhalla siisteiksi. Tykkään paidan mallista ja myös kankaasta. Paita on sopivan rento, sopii hyvin farkkujen kanssa ja pelastaa monta arkiaamua.

Craft Candidate- blogin Teresan kanssa aloittamamme Kässähamsterihaaste2019 on ollut monessa mielessä hyvin inspiroiva haaste. Tarkoituksenamme on saada omien kaappien materiaaleja käyttöön ja keskeneräisinä roikkuvia käsitöitä valmiiksi. On ollut kiva huomata, että myös monella muulla käsitöiden tekijällä on monenlaisia jemmoja, jotka eivät pelkällä olemassa olollaan juurikaan piristä. Itsestäni ainakin tuntuu, että jemmat syövät energiaa ja tulee usein olo, että tuokin "pitäisi" tehdä. Haaste on kannustanut ainakin minua tarttumaan toimeen ja olen saanut monta jemmaa ja kasaa käyttöön. Ja ihanaa, että niin moni lukijoista on innostunut myös mukaan. Facebookin Kässähamsterihaaste2019-ryhmään voi liittyä ja jakaa kuvia omista valmistuneista töistään. Tai tämän postauksen loppuun voi linkittää oman postauksen aiheesta. Inspiroidutaan toistemme töistä ja tsempataan toisiamme haasteen onnistumisessa! Minulle kertyy ompelukoneen viereen usein kasa korjattavia vaatteita