Siirry pääsisältöön

Aina tarpeellinen -pikkulaukku

Viime kesänä huomasin, että minulta puuttui pikkulaukku. Laukku, johon mahtuu lompakko, puhelin, huulipuna ja ehkä se passikin. Laukku, jota ei tarvitse kantaa kädessä ja joka sopii kaikkien vaatteiden kanssa. Laukku, joka on siisti, mutta rennon huomaamaton. Kai sitä voisi nimittää myös olkalaukuksi, mutta minulle se on aina ollut yksinkertaisesti pikkulaukku. Aikaa oli muistaakseni viikko, mutta tarve oli niin suuri, että ei auttanut kuin ryhtyä virkkaushommiin. Langaksi valikoitui musta puuvillalanka, taisi olla Novitan Kartano.


Aloitin virkkaamalla sopivan kokoiset etu- ja takakappaleet. Virkkasin noin 40 silmukkaa ja kiinteillä silmukoilla koukuttelin menemään siihen asti, kun korkeutta tuntui olevan tarpeeksi. Seuraavaksi virkkasin noin 10 silmukkaa leveän kaistaleen, jolla sain laukkuun tilaa. Kaisteletta virkkasin, kunnes se ylettyi laukun kolmelle sivulle. Sen jälkeen virkkasin kiinteillä silmukoilla kappaleet toisiinsa kiinni. Virkkaussaumat jätin näkyviin laukun oikealle puolelle.


Kesällä oli hyvää aikaa hieman järjestellä kotia. Löysin muutaman kirpparilta aikoinaan hankitun laukun, jotka olivat jo parhaat päivänsä nähneet. Hyvin palvelivat minuakin, mutta toisesta olivat pitäneet myös kissamme ja kynsineet omat jälkensä laukun pohjaan ja toisen pinta oli muuten kulunut. Laukuista sai paljon hyviä osia uusia laukkuprojekteja varten. Tähän oikkulaukkuun käytin vanhan laukun olkahihnan metalliosineen ja myös sivuilla näkyvät metallipyörylät. Vetoketjukin on ratkottu vanhan laukun sisätaskusta. 


Ompelin puuvillakankaasta laukkuun myös vuorin. Kangas on ostettu Käsityömessuilta tilkkukangasmyyjältä. Ompelin vetoketjun ompelukoneella kiinni vuorikankaaseen. Sen jälkeen ompelin vetoketjun ja samalla vuorin käsin kiinni laukkuun. Sivujen metallipyörylät virkkasin suoraan kiinteillä silmukoilla laukkun sivuihin.


Laukusta tuli juuri sopivan kokoinen. Vuorikangas tekee siitä ihan vähän söpönkin. Laukku on ollut jo monessa menossa mukana ja osoittautunut monikäyttöiseksi. Voisin vaikka virkata toisenkin laukun, erivärisen ja vaihtaa olkahihnaa aina päivän asuun sopivaan laukkuun. Tai miksei kolmannenkin...

Kommentit

  1. Just kätevän kokoinen ja käy arkeen sekä juhlaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Tämä onkin ollut jo monessa paikassa mukana.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!

Vapun kunniaksi korvakoruja kierrätetyistä korkeista

Kevään koittaessa innostun käyttämään roikkuvia korvakoruja paljon enemmän kuin talvella. Pipojen ja sähköisten hiusten kanssa roikkuvat asiat pään ympärillä ovat vaan jotenkin liikaa. Lähestyvän vapun, kevään iloisen juhlan kunniaksi päätin askarrella muutamia uusia korvakoruja kotoa löytyneistä materiaaleista.


Ensimmäiset esittelemäni korvakorut olen tehnyt kuohuviinipullon korkeista. Korkista olen sahannut (onnistuu myös veitsellä leikaten) noin 0,5 cm paksun siivun toisesta päästä. Käytin sellaisia korkkeja, joissa oli suunnilleen samanlainen teksti. Tämän jälkeen lakkasin korkkisiivut ja porasin Dremelilläni pienet reiät. Korvakorukoukkuja varten väänsin hopeoidusta kuparilangasta kuvien mukaiset kolmiot, jotka painoin  kiinni porattuihin reikiin ja niihin pujotin korvakorukoukut. Korutarvikkeet olen ostanut Villihelmestä.




Kivoja ideoita viini- tai kuohuviinipullon korkkien käytöstä löytyy myös Emilian aitta- blogista.
Myös kruunukorkeista voi tehdä koruja. Niiden käytössä on us…

Idea ylioppilaan rahalahjaan

Kevään ylioppilaat ja ammattiin valmistuvat suunnittelevat juhliaan. Juhliin osallistuvat sukulaiset ja muut läheiset miettivät, mikä olisi hyvä lahja nuorelle. Usein raha on omaa elämäänsä aloittevalle mieluisin vaihtoehto. Rahasta ei jää varsinaista muistoa, mutta nuori voi hankkia asioita, joita oikeasti tarvitsee.

Minä askartelin yhteiskortin rahalahjasta lähipiirimme ylioppilaalle. Lahja on siis usean henkilön yhteinen. Tässä kortissa oli käytettävissä 250 € ja rakensin siitä kortin, jonka summa näyttää mahdollisimman suurelta. Jos yhden 50 €:n setelin vaihtaisi vaikka kymppeihin, saisi vielä enemmän nollia luvun perään. Vastaavanlaisen kortin olen nähnyt joskus aikaisemmin, mutta nyt aloittaessani askartelua, en löytänyt ohjetta mistään. Eli idea ei ole minun omani.

Käärin jokaisen setelin rullalle niin, että nolla jää sopivasti keskelle ja laitoin klemmarilla pötkön kiinni sekä ylä- että alareunastaan. Osassa seteleistä piti taittaa ensin muutaman sentin pätkä setelin toisesta…