Siirry pääsisältöön

Pinnalla

Minulla on onni asua lähellä Suomen käsityön museota. Kävin viime viikonloppuna katsomassa uusimman näyttelyn ja inspiroiduin siellä, kuten aina.

Ilma oli ihanan aurinkoinen, vaikka tuuli erittäin kylmästi. Museossa oli valoisaa ja tunnelma jotenkin iloinen. Kaupungissa oli tapahtumia pitkin päivää Jyväskylän syntymäpäivän kunniaksi ja sen vuoksi museoonkin pääsi ilmaiseksi sisään.


Sisääntulokerroksessa oli Pinnalla-näyttely, johon oli koottu 16 lupaavan, nuoren taiteilijan töitä. Kaikki osallistujat olivat alle 30-vuotiaita. Ensimmäisenä silmiin osui kauniin herkät korut, joiden valmistusmateriaali ei ensisilmäyksellä selvinnyt. Korut olivat Wiebke Pandikovin suunnittelemat ja valmistamat. Korut oli valmistettu ohuista hedelmäpusseista ja löytyneestä puusta. Työvälineinä oli käytetty silitysrautaa ja juotoskolvia. Todella kaunista. Jotekin se, että materiaali on kierrätettyä ja tuote on onnistunut, tekee tuotteesta vieläkin kauniimman. Roskasta on tehty jotain arvokasta.



Toinen mieleenjäänyt työ oli Marja Hepo-ahon Viimeinkin yhtä. Siinä lasi oli muotoiltu kiven pinnan muodon mukaan. Hieno yhtenäinen kokonaisuus. Näyttelyssä oli esillä kolme samalla tavalla tehtyä työtä. Postauksen ensimmäisessä kuvassa näkyy kauempaa kuvattuna nämäkin työt.


Kierrätetystä kuparilangasta kudottu huivi oli erittäin vaikuttava ja kaunis. Se oli Mirva Kuvajan työ nimeltään Aaltoliike.



Museon yläkerrassa oli vanhaan käsityölehteen pohjautuva näyttely. Lehti oli Tyyne-Kerttu Virkin perustama Omin käsin-lehti, joka ilmestyi Suomessa vuosina 1938-1972. Lehdessä oli säästövinkkejä sodan jälkeiseen pula-aikaan ja kaikenlaisia käsityöohjeita. Näyttelyyn oli koottu suuri määrä käsitöitä, jotka toivat kyllä mieleen oman mummolan ja mummon tekemät käsityöt. Näyttelyssä oli myös kuvia ilmestyneistä lehdistä ja niiden ohjeista. Juttelin näyttelyssä erään ehkä noin 70-vuotiaan rouvan kanssa, joka kertoi Omin käsin-lehden olleen aikoinaan ainut lehti, jossa oli käsityöohjeita. Siihen aikaan ei naistenlehtiä ollut juuri muitakaan. Hän oli säästänyt kaikki äitinsä vanhat lehdet ja sanoi etsivänsä vieläkin niistä ohjeita omiin käsitöihinsä.


Ketjuvirkattu pannumyssy oli vuosien 1941-1944 ajalta Aunuksesta, Karjalasta. Ketjuvirkkauksella koristeltuja töitä oli näyttelyssä useampiakin. Ketjuvirkkaustyöt oli punavalkoisia ja ne kuuluvat Karjalan alueen käsitöihin. Lehden perustanut Tyyne-Kerttu Virkki oli ilmeisesti perustanut jonkinlaisen käsityöneuvontapaikan juuri Aunukseen ja kouluttanut itse käsityöohjaajia. Mustavalkoiset ketjuvirkkausideat vaikuttivat mielestäni melko moderneilta. Kirjontatyöideoita lähti päässä jo kehittymään. Ipadin suojapussi näyttäisi oikein hyvältä mustavalkoisena ketjuvirkkauksella koristeltuna. Saapa nähdä, tuleeko näistä ideoista valmiita töitä koskaan, mutta ideoita pitää olla ja niitä voi keräillä mieleensä kehittymään vaikkapa museoista.


Kommentit

  1. Aivan mahtavia on. Olen sun blogissa eka kertaa. Ois kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin + osallistu arvontaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kun olet löytänyt blogiini. Totta kai haluan tulla sinun blogiasi katsomaan :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oslo-pipo ja muut neulelahjat

Uusi vuosi on alkanut ja olen lomaillut oikein kunnolla. Olen ottanut rennosti ja viettänyt aikaa perheen kanssa kotoillen. Hämmästyksekseni olen katsonut jopa muutaman elokuvan ilman neuletta käsissäni. Poikkeuksellista minulle, mutta tauko tekee hyvää, mukavasta harrastuksestakin. Loppulomasta sain siivottua työhuoneeni ja tehtyä pari pitkään keskeneräisenä ollutta käsityötä loppuun. Joten voin aloittaa tämän vuoden melkein puhtaalta pöydältä.

Tässä postauksessa kuitenkin vielä viime vuoden neulomuksiani, nimittäin joululahjaneuleet. Minä harvemmin innostun mistään hitti-asiasta. Tai olen vähän mattimyöhänen ja toteutan idean vasta sitten, kun se ei enää ole hitti. Viime syksynä Oslo-pipoja valmistui monen bloggarin toimesta ja niitä vilahteli Insta-tileillä usein. Kiinnostuin piposta sen yksinkertaisuuden vuoksi. Päätin neuloa kummipojalleni sellaisen joulupakettiin, koska arvelin alakouluikäisen käyttävän sellaista. Kummitäti kun ei ole ehkä muuten aallonharjalla nykymuodin suhte…

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää. 
Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva. 

Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla.

Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen.

Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilmava. Lankaa ei mennyt ko…

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!