Siirry pääsisältöön

Mökkiaskartelut osa 2

Kerroin aikaisemmassa postauksessani ihanasta parin päivän mökkilomasta ystäväni luona. Askartelut ja käsityöt kuuluvat meidän molempien kiinnostuksen kohteisiin. Sen vuoksi lomalla on kaiken muun rentouttavan lisäksi kiva myös puuhailla jotain innostavaa askartelua.

vanamo

lupiini

Lomapäivän aamuna teimme mukavan kävelylenkin, jonka aikana oli tarkoitus kerätä kasveja maljakkoon ja myös meidän askarteluumme. Meillä oli suunnitelmana kokeilla nokipainantaa. Olin törmännyt nokipainantaan joissakin blogeissa ja ajattelin sen sopivan hyvin mökkipuuhaksi. Kiinnosti myös kokeilla ihan uutta tekniikkaa.

nokipainanta

nokipainanta

Nokipainannassa tarvitaan kasvien lehtiä, joita haluaa painaa, kynttilä, sivellin tai tuputin, keraaminen laatta ja vähän ruokaöljyä. 

nokipainanta

nokipainanta

Laatalle laitetaan vähän öljyä ja sen jälkeen sitä kuumennetaan kynttilän liekissä. Laatta mustuu ja tätä nokea levitetään kasvin lehden ruotipuolelle. 

nokipainanta

Kun nokea on lehden pinnassa tarpeeksi, lehti painetaan paperin/pahvin/vanerilevyn päälle. Päällimmäiseksi kannattaa laittaa vielä vaikka talouspaperi ja silitellä lehteä talouspaperin päältä niin, että noki siirtyy varmasti joka kohdasta painettavaan paperiin.

nokipainanta

virsikirjan käyttö

nokipainanta


Teimme painantakokeiluja nuottipaperille, vanhan virsikirjan sivuille ja kartongille. Valmiista painantatuotoksista on tulossa ainakin tauluja, kortteja ja kirjanmerkkejä.


Tämä oli hauska tekniikka, vaikka aluksi meinasi epätoivo iskeä. Teimme hommaa aluksi ulkona ja tuuli heilutti kynttilän liekkiä niin, että nokea oli vaikeaa saada syntymään kaakelin pintaan. Kun siirryimme sisälle, työ helpottui ja tuntui aika innostavalta. Aika meinasi loppua kesken, kun työ palkitsi tekijäänsä ja jälki alkoi näyttämään hyvältä. Suosittelen kokeilemaan.

Kiitos vielä, Jonna, seurasta, inspiraatiosta ja mökkitunnelmasta!

Kommentit

  1. Voi, tätä mä haluan kokeilla!
    En ole aikaisemmin törmännytkään moiseen nokipainantaan. Näistähän voisi tosiaan saada vaikka mitä kivaa tehtyä. Just sopivia tällaisen kasvihullun sisustukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää olis kyllä just sun juttu. Itekin innostuin enemmän tehdessä ja ideoita tauluihin ja kortteihin alkoi tupsahtelemaan. Painojälki on tosi tarkkaa ja ihan erilaista kuin jos tän tekis jollain maalilla. Ois ihana tehdä vaikka sun kanssa yhdessä sisustusjuttuja :-)

      Poista
  2. Näyttävät tosi herkiltä ja kivoilta. Jääkö noki kuinka tiukasti kiinni paperiin, onko vaaraa, että valmis kortti tahraa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herkkiä kyllä, jotenkin noki tuo lehden yksityiskohdat kauniisti ja tosi tarkasti esiin. Noki ei tahraa. Minulla on ollut kalenterin välissä useamman viikon ajan nokipainantakirjanmerkki. Nokea ei irtoa yhtään, mutta joissakin kohdissa öljy saattaa tehdä rasvaisen jäljen. Öljyä pitää olla laatassa todella vähän. Määrän sääteleminen on hieman hankalaa. Aluksi itsekin laitoin sitä liikaa ja sen vuoksi rasvatahra näkyy kirjanmerkin takapuolella.

      Poista
  3. Hei, kysyn vielä, että tiedätkö tekniikan nimeä englanniksi. Tosi hyvä vinkki tuo, että käyttää rasvaa vain niukasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti, Johanna, en tiedä.

      Kyllä, öljyä tekisi mieli laittaa reilusti, kun jotenkin väriäkin tulisi silloin enemmän, mutta rasva sotkee painettavat paperit ym. Ootko jo kokeillu tätä?

      Poista
    2. Luulen, että tulevana keskiviikkona pääsen kokeilemaan. Yritän kovasti miettiä, josko tällä tekniikalla saisi joulukortteja, minkälaisen kuvion voisi tehdä ja millä kasvinlehdellä, että se olisi jouluinen. Siksi haluaisin googlella etsiä lisää ideoita, mitä ihmiset ovat tehneet nokipainannalla.

      Poista
    3. Itse painoin yksinkertaisen lehden vanhan virsikirjan joululaulun päälle juuri ajatuksena joulukortti. Toivottavasti sun kokeilut onnistuu!

      Poista
    4. Toi virsikirja oiskin ollut hyvä, mutta sitä ei nyt tähän hätään saanut. Tänään tehtiin ja yllättävän paljon nokea tarvitaan. Yleensä tuntuu että pieni määrä nokea sotkee paljon, mutta nyt piti koko ajan savustaa lisää.

      Poista
    5. Joo, hidasta hommaahan toi on, mut musta tuntu, et nopeutu tehdessä koko ajan. Kun teki samalla lehdellä painamisen useampaan kertaan, siihen ei yllättäen tarvinnutkaan niin paljon nokea.

      Poista
  4. Onpa upean näköisiä kuvioita! Tämän voisi ottaa itsekin kokeiluun, uskaltaisinkohan kokeilla esikoisen kanssa, vai meneekö liian sotkemiseksi? No kokeilemalla lienee selviää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nämä onnistui aika hyvin, vaikka olikin itselleni ensimmäinen kerta. Olen itsekin tehnyt tämän kokeilun jälkeen nokipainantaa lasten kanssa, joten kannattaa kokeilla. Kun aikuinen hoitaa kynttilän kanssa toimimisen, lapset pystyvät kyllä maalaamaan noella ja painamaan. Yllättävän vähän siinä tuli sotkua. Tsemppiä kokeiluun.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oslo-pipo ja muut neulelahjat

Uusi vuosi on alkanut ja olen lomaillut oikein kunnolla. Olen ottanut rennosti ja viettänyt aikaa perheen kanssa kotoillen. Hämmästyksekseni olen katsonut jopa muutaman elokuvan ilman neuletta käsissäni. Poikkeuksellista minulle, mutta tauko tekee hyvää, mukavasta harrastuksestakin. Loppulomasta sain siivottua työhuoneeni ja tehtyä pari pitkään keskeneräisenä ollutta käsityötä loppuun. Joten voin aloittaa tämän vuoden melkein puhtaalta pöydältä.

Tässä postauksessa kuitenkin vielä viime vuoden neulomuksiani, nimittäin joululahjaneuleet. Minä harvemmin innostun mistään hitti-asiasta. Tai olen vähän mattimyöhänen ja toteutan idean vasta sitten, kun se ei enää ole hitti. Viime syksynä Oslo-pipoja valmistui monen bloggarin toimesta ja niitä vilahteli Insta-tileillä usein. Kiinnostuin piposta sen yksinkertaisuuden vuoksi. Päätin neuloa kummipojalleni sellaisen joulupakettiin, koska arvelin alakouluikäisen käyttävän sellaista. Kummitäti kun ei ole ehkä muuten aallonharjalla nykymuodin suhte…

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää. 
Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva. 

Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla.

Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen.

Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilmava. Lankaa ei mennyt ko…

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon. 
Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun. 


Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puikot, joissa on pis…