Siirry pääsisältöön

Tuunausluento

Jyväskylän Kansalaisopistossa järjestettiin Aija Rouhiaisen tuunausluento syyskuun lopussa. Luento olikin suositumpi, kuin järjestäjät olivat osanneet ennakoida. Siksi minäkään en mahtunut sisälle luentosaliin ollenkaan. Onneksi opisto järjesti saman luennon marraskuussa uudestaan. Silloin olin tikkana paikalla. Ja istuin innoissani eturivissä jo hyvissä ajoin ennen luennon alkua. 


Aija Rouhiainen on monipuolinen ja taitava kierrättäjä ja vaatteiden tuunaaja. Hänellä on kokemusta mm. puvustamisesta, kouluttamisesta, pukeutumisneuvonnasta, sisutussuunnittelusta ja kierrätysdesignista. Olen aikaisemminkin ihaillut Aijan tyyliä ja vaatetuunauksia Tv2:n Kirppis-ohjelmassa ja joissakin lehtijutuissa. Olen myös lukenut hänen kirjaansa ja hämmästellyt uskomattomia ideoitaan. Innolla siis lähdin hänen luennolleen saamaan ideoita ja vinkkejä vaatteiden tuunaukseen.


Aija esitteli pari matkalaukullista omia tuunattuja vaatteitaan. Jokaisesta vaattesta hän näytti kuvan alkuperäisestä versiosta lopputuloksen lisäksi. Tuunaus voi siis tarkoittaa vaatteen koon muuttamista (suuresta vaattesta pienennetään itselle sopiva), koristelua, nykyaikaistamista tai vanhan vaatteen pilkkomista ja kankaan käyttämistä uuden vaatteen raaka-aineena. Kaikista tuunaustavoista oli Aijalla erimerkki.

Muutamia vuosia sitten minäkin kiersin enemmän kirpputoreja ja muokkasin edullisia vaatteita itselle sopivaksi. Viime aikoina se on jäänyt. Jostain syystä tuunattujen vaatteiden käyttö jäi vähäiseksi. Ehkä se johtui siitä, etten tehnyt tuunausta välttämättä kovin perusteellisesti. Hätäiset muokkaukset eivät voi näyttää hyviltä. Muutama onnistunut tuunattu vaatekin kaapissa kuitenkin edelleenkin on. Nykyään haluan ostaa kirpputorilta ja myös vaatekaupasta vain sellaisia vaatteita, joita oikeasti tulee käytettyä. Tosin tämän luennon jälkeen saatan kulkea kirppiksellä uusin silmin.


Aija korosti luennollaan vanhojen vaatteiden hyvälaatuisuutta. Kirpputorilta saattaa löytää aarteita, jotka on valmistettu kotimaassa ja erittäin laadukkaista materiaaleista. Itse aina mietin, missä kirpputorilla myytävät vaatteet ovat mahdollisesti vuosikymmeniä lojuneet ja kuinka tunkkainen haju niihin on mahtanut jäädä. Siksi hyvin varovasti ostelen kirpputorivaatteita ja aina nuuhkin vaatteen ennen ostopäätöstä.


Ylläolevan kuvan jakun ja myös jakun pariksi ommellun kapean hameen Aija on ommellut erivärisistä farkkukankaista. Jakku oli kivan mallinen, lyhyt ja takaa hieman kellotettu helma tuomaan muotoa. Leikkaukset oli todella taitavasti toteutettu.


Niiteillä ja muilla helpoilla koristella saa näyttävyyttä ja lisäväriä yksinkertaisiin vaatteisiin. Laadukas villakankainen jakku on saanut niittien lisäksi värikkäät terenauhat. Aijan kaikki vaatteet on tehty erittäin huolellisesti ja ammattitaidolla. 


Tämä nahkaisilla numeroilla ja labyrinttipaloilla kuvioitu kapea farkkuhame oli ehdottomasti suosikkini. Nahkakuviot on liimattu ja sen jälkeen ommeltu. Numerot olivat perheenjäsenten syntymävuosien lukuja. Ihana idea!

Tuunaus on Aijan mukaan eettinen, ekologinen ja hauska harrastus, jonka myötä vaatekaapissa on aina päälle pantavaa. Se säästää rahaa ja treenaa sopivasti aivoja. Jonkun tutkimuksen mukaan ompelua harrastavilla on 40% vähemmän muistiongelmia. Hyvä tavoite itsellekin. Jospa ompelisin edes sen verran, ettei muistiongelmista tarvitsisi vanhainkoti-ikäisenä kärsiä.

Luennosta jäi innostunut fiilis. Päätin hankkia/tehdä/etsiä itselleni sopivat luottokaavat hameeseen, jakkuun, mekkoon ja housuihin. Niiden avulla voisi ommella vanhoista vaatteista tai niistä puretuista kankaista uusia, juuri minulle sopivia vaatteita. Luento rohkaisi kokeilemaan ja käyttämään luovuutta rohkeasti. Aina ei välttämättä onnistu, mutta haitanneeko tuo. Tekiessä kuitenkin oppii aina jotain uutta. Luennon jälkeen omia vanhoja vaatteita ja kirppisvaateita katselee ehkä avoimemmin silmin ja uskaltaa ajatella vaattet uudessa valossa. Jos vaatteen kangas on hyvä ja laadukas ja miellyttää värin puolesta, siitä voi ommella jotain ihan muuta kuin mikä vaate on aikaisemmin ollut. 

Inspiroivaa viikkoa kaikille!

Aijan blogiin pääset tästä.

Kommentit

  1. Tämä on mahtava vastalause kertakäyttökulttuuria vastaan!
    En yhtään ihmettele, että luennot olivat suosittuja.
    Tuota tuunausideologiaa voisi hyödyntää myös muilla saroilla. Sisustus ja muu somistaminen on hauskempaa, halvempaa ja ennen kaikkea persooallisempaa tuunatuilla kierrätysjutuilla.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuunaamalla saa tosiaan persoonallisempaa jälkeä ja Aija oli kyllä hyvä esimerkki siitä. Lisäksi hän on mielestäni tyylikäs ja muodikaskin. Vaatteet ovat nykyään monissa kaupoissa niin heikkolaatuisia, että vanhojen vaatteiden tuunaus on ihan järkevää. Ja miksei tuunausta voisi hyödyntää just vaikka sisustukseenkin. Kierrätys siis kunniaan.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen postaus, antoi ajattelemisen aihetta. Esim. mietin, miksi itsekin teen mielummin vaatteen kokonaan itse alusta loppuun tuunaamisen sijaan. Se taitaa olla vähäisten taitojeni vuoksi helpompi niin, ja nopeampaakin, vaikka sotiikin arvojani vastaan. Että pohdinnoissani kohtasivat ihanne- ja arkiminäni... :) Mutta inspiroivaa luettavaa, ja tuo ajatus luottokaavoista on kyllä houkutteleva. Kunnianhimoinen, mutta houkutteleva. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että postaus havahdutti ajattelemaan. Kuulostaa tutulta tuo ihanneminä ja arkiminä. Tuunaaminen on minunkin mielestäni hankalampaa ja varsinkin vaikeampi saada vaate onnistumaan. Ehkä harjoittelulla on vähän merkitystä ;-) Minä ajattelin aloittaa juuri noista luottakaavoista ja sitten ehkä metsästää kirpparilta vaatteen, jossa on kivaa kangasta. Katsotaan kuinka käy... Pääasia, että asenne on oikea :-)

      Poista
  3. Kansalaisopistojen ja vastaavien tarjonta on kyllä monipuolista ja laadukasta! Opistoissa ollaan ajan hermolla, ja mikä parasta monien luentojen ja kurssien hinnat ovat varsin kohtuullisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Tämäkin luento oli ilmainen eli todellakin kannatti lähteä pimeänä syysiltana kuuntelemaan. Täällä on kansalaisopistolla myös käsityöluokka, jonne on mahdollisuus mennä ompelemaan tai kutomaan mattoa ja saada samalla ammattitaitoiselta opettajalta ohjeita. Ihan loistavaa palvelua!

      Poista
  4. Minä teen paljon vaatteista uutta mutta enemmän juuri sillä tavalla, että käytän kankaan ja teen kaavoista. Varsinkin lasten vaatteita on helppo tehdä aikuisten vaatteista, kun kangasta piisaa. Juuri olen tehnyt lapsille pitkähihaisia paitoja ison kasan yhdistelemällä aikuisten t-paitoja. Siitä on postaus ollut tekeillä jo pidempään, en ole vain saanut vielä aikaiseksi. Itsellekin olen tuunannut kirppisvaatteita, mutta ei aina yhtä hyvällä menestyksellä. Hame, jonka kesällä pienensin, ei ihan onnistunut ja täytyy jatkaa sen muokkausta taas. Mutta kiertotalousasiantuntijana kannustan lämpimästi tällaiseen uudelleenkäyttöön! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä vaatteiden tuunaus on helpompaa juuri noin, että tekee uuden vaatteen käyttäen vanhan vaatteen kankaita. Minäkin olen aloittanut trikoopaitaa itselleni miehen vanhoista paidoista, mutta se on vaiheessa. Kuten moni muukin työ ;-) Työlästä on se, ettei vanhan vaatteen muokkaus onnistu heti ja pitää kokeilla jotain muuta. Minulla usein siinä vaiheessa loppuu into ja energia ja vaatteen tekele jää kaappiin odottamaan uutta inspiraatiota. Ehkä pitää ottaa itseään vaan niskasta kiinni ja jatkaa harjoituksia. Hyvä, että meitä on muitakin samassa veneessä :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pääsiäiskoristeita shampoopullosta

Pääsiäinen innostaa askartelemaan. Viime vuonna askartelin ristipistokoristeltuja pääsiäismunia ja hakapunottuja munakuppeja. Tänä vuonna innostuin askartelemaan pieniä koristeita pajun- tai koivunoksiin. Tälläkin kertaa käytin askarteluissani pääosin kierrätettyjä materiaaleja.
Leikkasin keväisen vihreästä, tyhjästä shampoopullosta pohjan ja yläosan irti. Pullon sivuista leikkasin lehden muotoisia paloja piirtämäni kaavan avulla. Tein lehtiin reiät ripustusta varten nahkareiittimellä. Reikiin pujotin ompelulankaa.





Toisesta, vaalean turkoosin sävyisestä pullosta leikkasin pieniä pyörylöitä, joiden reunoihin tein myös nahkareiittimellä reikiä. Näihin reikiin virkkasin kukan terälehdet ohuella virkkauslangalla seuraavan ohjeen mukaan:

      1. Virkkaa kiinteä silmukka reikään ja reikien väliin 3-5 ketjusilmukkaa.
      2. Virkkaa 5 pylvästä  reikien puolivälissä olevaan silmukkaan (toinen tai kolmas ketjusilmukka)            ja reiän kohdalla piilosilmukka.
      3. Päättele langat ja …

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!

Vapun kunniaksi korvakoruja kierrätetyistä korkeista

Kevään koittaessa innostun käyttämään roikkuvia korvakoruja paljon enemmän kuin talvella. Pipojen ja sähköisten hiusten kanssa roikkuvat asiat pään ympärillä ovat vaan jotenkin liikaa. Lähestyvän vapun, kevään iloisen juhlan kunniaksi päätin askarrella muutamia uusia korvakoruja kotoa löytyneistä materiaaleista.


Ensimmäiset esittelemäni korvakorut olen tehnyt kuohuviinipullon korkeista. Korkista olen sahannut (onnistuu myös veitsellä leikaten) noin 0,5 cm paksun siivun toisesta päästä. Käytin sellaisia korkkeja, joissa oli suunnilleen samanlainen teksti. Tämän jälkeen lakkasin korkkisiivut ja porasin Dremelilläni pienet reiät. Korvakorukoukkuja varten väänsin hopeoidusta kuparilangasta kuvien mukaiset kolmiot, jotka painoin  kiinni porattuihin reikiin ja niihin pujotin korvakorukoukut. Korutarvikkeet olen ostanut Villihelmestä.




Kivoja ideoita viini- tai kuohuviinipullon korkkien käytöstä löytyy myös Emilian aitta- blogista.
Myös kruunukorkeista voi tehdä koruja. Niiden käytössä on us…