Siirry pääsisältöön

Maksimekko

Viime kesänä kulissien takaisesta elämästä kertoessani kirjoitinkin ommelleeni itselleni maksimekkoa. Löysin kankaan Eurokankaan viskoosipalojen laatikosta yllättäen ihan penkomatta. Siinä se pötkötti kasan päällimmäisenä ja odotti. Olin ajatellut ompelevani maksimekon, joka sopisi hyvin farkkutakin kanssa ja tämä kangas vaikutti väreiltään juuri sopivalta.

Päätin kokeilla mekon leikkaamista ilman kaavoja, koska en löytänyt käsityölehdistä mieluista mallia. Ja toisaalta halusin yksinkertaista ja nopeasti valmistuvaa. Jälkiviisaana voisi todeta, että olisin voinut piirtää kaavat vanhasta mekosta, jota kyllä käytin kaavana leikatessani. Mutta nyt kokeilin tällaista. Laitoin trikoisen mekon kankaan päälle ja leikkasin. Vuorikangasta leikkasin yläosaan alavaroiksi huolittelemaan pääntien ja kädentiet.


Ommellessa tajusin, etten oikein tiedä, kuinka saisin huoliteltua siististi samalla kertaa pääntien ja kädentiet. Päätin kysyä asiaa viisaammilta ja laitoin facebookin Ompeluelämää-ryhmään kysymyksen. Sieltä vastattiinkin jo saman illan aikana. Tässä linkki ohjeeseen.



Ompelin ensin alavarat ja sitten sivusaumat. Sivusaumoja piti hieman kaventaa, kun olin jättänyt varmuuden vuoksi reilut saumanvarat. Jätin melko pitkät halkiot molemmille sivuille helpottamaan kävelyä. Vyötärön kohdalle ompelin vuorikankaasta nauhakujan mekon sisäpuolelle. Sinne pujotin pari senttisen kuminauhan ja ompelin päät yhteen. Lopuksi ompelin helman.



Mekko onnistui melko hyvin siihen nähden, että tein sen ilman kaavoja. Mekkokangas on ihanan vilpoisa ja laskeutuva. Tänä kesänä mekko on ollut ahkerassa käytössä, koska se on sopivan löysä ja liehuva. 

Tyttäreni on ottanut mekkokuvat Asikkalassa sijaitsevan Urajärven kartanomuseon pihassa, joka on kyllä tutustumisen arvoinen kesäretkipaikka. Suosittelen osallistumaan esittelykierrokselle, koska kartanon tarina on mielenkiintoinen. 

Helteistä heinäkuun jatkoa ja leppoisaa lomaa kaikille lomaileville!

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Kiitos, Anna! Tykkään siitä itsekin tosi paljon.

      Poista
  2. Vau, tosi upea ja toi sininen sopii sulle tosi hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjo-Riitta! Sininen oli lempiväri nuoruudessa, mutta viime vuosina se on jäänyt ihan kokonaan unholaan. Nyt vuosien tauon jälkeen se sopii omaankin silmään paremmin :-)

      Poista
  3. Tosi onnistunut kokeilu! Tykkään, kuinka olet tuon kuosinkin kuositellut kaavattomaan mekkoosi. Napakymppi kaikin puolin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maarit! Mekko onnistui taas kerran vähän niin kuin vahingossa näin hyvin. En osannut kovasti suunnitella lopputulosta tehdessäni :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!

Idea ylioppilaan rahalahjaan

Kevään ylioppilaat ja ammattiin valmistuvat suunnittelevat juhliaan. Juhliin osallistuvat sukulaiset ja muut läheiset miettivät, mikä olisi hyvä lahja nuorelle. Usein raha on omaa elämäänsä aloittevalle mieluisin vaihtoehto. Rahasta ei jää varsinaista muistoa, mutta nuori voi hankkia asioita, joita oikeasti tarvitsee.

Minä askartelin yhteiskortin rahalahjasta lähipiirimme ylioppilaalle. Lahja on siis usean henkilön yhteinen. Tässä kortissa oli käytettävissä 250 € ja rakensin siitä kortin, jonka summa näyttää mahdollisimman suurelta. Jos yhden 50 €:n setelin vaihtaisi vaikka kymppeihin, saisi vielä enemmän nollia luvun perään. Vastaavanlaisen kortin olen nähnyt joskus aikaisemmin, mutta nyt aloittaessani askartelua, en löytänyt ohjetta mistään. Eli idea ei ole minun omani.

Käärin jokaisen setelin rullalle niin, että nolla jää sopivasti keskelle ja laitoin klemmarilla pötkön kiinni sekä ylä- että alareunastaan. Osassa seteleistä piti taittaa ensin muutaman sentin pätkä setelin toisesta…

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää. 
Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva. 

Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla.

Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen.

Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilmava. Lankaa ei mennyt ko…