Siirry pääsisältöön

Toukokuu


Pieni Lintu-blogin tämän viikon makrotex-haasteen aiheena on toukokuu. Minä kävin tänään nauttimassa toukokuisesta, kauniista metsästä. Monia kevään merkkejä oli nähtävillä. Nautin metsän palauttavasta rauhasta ja lintujen laulusta hektisen työviikon jälkeen. Tässä muutama kuva päivän kuvasaaliista.







Suosittelen kaikille vierailua vaikka omaan lähimetsään. Läheltäkin löytyy upeita asioita, kun muistaa pitää silmät auki.


Oikein hyvää huomista äitienpäivää vielä kaikille äideille ja mummoille!

Kommentit

  1. Minäkin kaipasin tänään lenkkikaveriksi kameraa, ei tullut otettua mukaan. Huomasin pitäväni eniten noista mustikan raakilekuvita, ja sitten naurahdin, että taidan olla parantumaton marjastaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamera on kyllä kiva lenkkikaveri. Ei tarvitse pitää kovaa vauhtia ja ehtii näkemään enemmän. Jos joku vieras ihminen kulkee ohi, ei tarvitse hävetä hohhailuaan, koska kamera antaa siihen hyvän syyn ;-) Mäkin tykkäsin mustikanvarvuista ja -kuvista. Kesän marjasatoja odotellen... :-)

      Poista
  2. Ihania luontokuvia.
    Käyn joka päivä metsässä, mutta en ole vielä törmännyt kukkivaa mustikkaan.
    Toivottavasti ei enää tule hallaa.
    Upeaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti Kaija! Toivotaan, että kaksi takatalvea olisi jo tarpeeksi. Minäkin mietin mustikoiden ja muiden marjojen selviytymisestä. Toivottavasti saadaan paljon marjoja loppukesällä. Samoin sulle ihanaa viikkoa!

      Poista
  3. Toukokuu on aivan ihanaa aikaa. Luonnosta saa kyllä todella ihania kuvia, niin kuin sinun ottamasi kuvat ovat <3.

    VastaaPoista
  4. Se on ihan totta: miksi mennä merta edemmäksi kalaan. Aina ei tarvitse. :) Kauniita, rauhoittavia kuvia.

    VastaaPoista
  5. Kauniit kuvat keväisestä metsästä, melkein aistii metsäisen tuoksun ja lintusten viserryksen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leila! Viserrystä oli kyllä vaikka kuinka paljon. Kiva, jos metsän ihanuudet aistii kuvistakin :-)

      Poista
  6. Ihania kuvia olet ottanut metsässä. Kevään myötä on kyllä tavattoman ihanaa seurata kun luonto herää hiljalleen eloon. :)

    VastaaPoista
  7. Keväinen luonto vasta herämäässä kukoistukseen on aivan ihana kuvauskohde :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Liian harvoin muistan kuvailla ympäröivää, ihan perusmetsää. Luonto on kyllä ihana kuvauskohde.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oslo-pipo ja muut neulelahjat

Uusi vuosi on alkanut ja olen lomaillut oikein kunnolla. Olen ottanut rennosti ja viettänyt aikaa perheen kanssa kotoillen. Hämmästyksekseni olen katsonut jopa muutaman elokuvan ilman neuletta käsissäni. Poikkeuksellista minulle, mutta tauko tekee hyvää, mukavasta harrastuksestakin. Loppulomasta sain siivottua työhuoneeni ja tehtyä pari pitkään keskeneräisenä ollutta käsityötä loppuun. Joten voin aloittaa tämän vuoden melkein puhtaalta pöydältä.

Tässä postauksessa kuitenkin vielä viime vuoden neulomuksiani, nimittäin joululahjaneuleet. Minä harvemmin innostun mistään hitti-asiasta. Tai olen vähän mattimyöhänen ja toteutan idean vasta sitten, kun se ei enää ole hitti. Viime syksynä Oslo-pipoja valmistui monen bloggarin toimesta ja niitä vilahteli Insta-tileillä usein. Kiinnostuin piposta sen yksinkertaisuuden vuoksi. Päätin neuloa kummipojalleni sellaisen joulupakettiin, koska arvelin alakouluikäisen käyttävän sellaista. Kummitäti kun ei ole ehkä muuten aallonharjalla nykymuodin suhte…

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää. 
Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva. 

Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla.

Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen.

Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilmava. Lankaa ei mennyt ko…

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!