Siirry pääsisältöön

Lankojen värjäystä kasveilla osa 2


Kerroin edellisessä postauksessani elämäni ensimmäisestä kasvivärjäyskokeilustani. Ensimmäisellä kerralla lupiinin kukkien keitosvesi kiehui melkein kokonaan yli ja värjäävää lientä jäi melko vähän. Tuloksena oli vihertävää lankaa. Päätimme kokeilla lupiinin kukilla värjäämistä vielä uudelleen mielessä ihanan siniset langat. 


Niinpä keräsimme uudelleen ison kimpun lupiineja hyttysarmeijan keskellä. Laitoimme kattilaan pelkkiä kukkia ja tietysti vettä. Käytimme värjäyksissämme järvivettä, mikä saattaa myös vaikuttaa lopputulokseen. Keitimme kukkia noin tunnin ajan. Lupiinin kukkia keitettäessä ilmaan tuli ihanan marjaisa tuoksu, ihan kuin olisi keittänyt jotain marjamehuja. 



Siivilöimme kukat harsokankaan läpi ja lisäsimme liemeen alunaa 10g/100g lankoja. Liemi näytti lupaavan sini-lilalta. Laitoimme tähän liemeen yhden vyyhdin puuvillalankaa, toisen puuvilla-villalankaa ja kolmantena pienen vyyhdin keltaista villalankaa.


Värjäys lupiinin kukilla onnistui hyvin. Eri laatuisiin lankoihin väri tarttui hieman eri tavalla. Olin erittäin tyytyväinen, että jaksoimme vielä kokeilla värjäystä vielä uudestaan. 



Tässä kaikki minun lankani, jotka värjäsin. Vasemmalla silkki-merinolanka, joka on värjätty suopursulla. Seuraavana puuvilla-villalanka, joka on värjätty lupiinin kukilla. Sen alla myös lupiineilla värjätty puuvillalanka. Seuraavana kaikista haalein väri, joka on puuvillalanka värjättynä lupiinin varsilla ja lehdillä ja viimeisenä Huopanen-lanka, joka on värjätty ensimmäisellä lupiinin kukkien liemellä, josta vesi kiehui yli eikä siis ihan onnistunut odotusten mukaan. Väri on kyllä ihan kaunis noinkin. 


Olen tyytyväinen kasvivärjäyskokeiluuni ja saatan kokeilla sitä joskus vielä uudestaan. Väreistä tulee kasveilla värjäten niin luonnollisia ja murrettuja. Ja kaikki sävyt sopivat hyvin yhteen. Silkki-merinolankaa lukuunottamatta kaikki langat olivat kaapistani ja nyt pitäisi keksiä niille käyttökohteita. Muutama suunnitelma onkin jo mielessä. 


Ihania kesäpäiviä!

Kommentit

  1. Kaunista väriä tulee lupiinin kukista ja niitä riittää, ainakin toistaiseksi. Ja kyllä tuo keltainen vyyhtikin on ihan silmiä hivelevää. Se tässä kasvivärjäyksessä on kiehtovaa kun tiedä minkälainen väri milloinkin tulee ja tuo värien yhteensopivuus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Kasvivärjäys on kyllä kiehtovaa ja innostavaa. Ehkä juurikin se lopputuloksen yllätyksellisyys kiehtoo. Ja lankojen värit ovat kauniita ja todellakin hyvin yhteensopivia.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin oikein neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tullut tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkave

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Avainkaulanauhoja työpäivään

Töissä on hyvä, että avaimet ovat aina käden ulottuvilla. Kätevintä on roikottaa niitä kaulassa, jolloin ne eivät unohdu mihinkään pöydän nurkalle. Kaikissa vaatteissakaan ei ole aina taskuja, johon avaimet kätevästi saisi. Tällaisin ajatuksin aloin tekemämään itselleni avaikaulanauhoja, koska kyllästyin ei niin kovin kauniisiin mainoskaulanauhoihin. Huomasin myös, että todella pienellä väkertämisellä saa työpäivää piristävän asusteen valmiiksi. Nämä avainkaulanauhat kuuluvat pika-askarteluihin, ainakin helmiversioiden osalta. Eli tällaisen ehtii vielä pyöräyttää vaikka ystävälle lahjaksi huomisen ystävänpäivän kunniaksi. Varsinkin, jos kotona sattuu olemaan oikeanlaisia tarvikkeita. Valkoinen helmiavainnauha on tehty puuvillaisesta mustasta nyöristä ja valkoisista puuhelmistä. Taitoin pitkän nyörin kaksinkerroin ja laitoin keskelle avainrenkaan. Perään vuorotellen solmu ja helmi, niin monta kertaa kuin helmiä haluaa laittaa. Nyörin päät voi solmia niskan taakse yhteen