Jokavuotiset työpaikan ja muiden yhteisöjen pikkujoulut vaativat päälle jotain kivaa, juhlavaakin, mutta silti mukavaa ja helppoa. Minulla on juhlapukeutumisessa sama periaate kuin muutenkin, mielellään etsin kaapista sopivaa, ompelen uutta, tuunaan vanhaa tai hankin kirpputorilta. Tänä vuonna sain yhdistettyä pikkujouluasun ihan helposti kässähamsterihaasteeseen.
Kesällä kaivelin kangaslaatikkoani etsien kivoja, kaappiin unohtuneita kankaita. Löysin petroolin väristä ohutta trikoota, jonka olin ostanut varmaan ainakin kymmenen vuotta sitten Eurokankaan palalaarista. Se kun oli minulle sopivan väristä, edullista ja palasta ajattelin saavani ommeltua ainakin paidan. Nyt vaihdoin alkuperäistä suunnitelmaa ja päätin kokeilla, riittäisikö se sittenkin mekkoon.
Käytin kaavana Lotta Jansdotterin Lempivaatteita kirjan mekkokaavaa. Halusin yhdistää perusmekkoon vesiputouskauluksen. Valmista kaavaa en jaksanut etsiä ja päätin kokeilla kaavan tekemistä ihan itse. Idean ja ohjeet löysin Tehtaamo-blogista. Piirsin kaavan ohjeen mukaan ja leikkasin mekon. Jätin hihat mallista kokonaan pois, koska löysähkö yläosa riittää peittämään hyvin myös olkapäät.
Aloitin huolittelemalla kappaleiden reunat hihoista, päänaukosta ja olkapäiltä. Käänsin pienen käänteen niskasta. Ompelin sen suoralla ompeleella ja samalla sain kiinnitettyä framillon-nauhan sauman sisään. Etukappaleen päänaukosta käänsin noin kolmen senttimetrin taitteen nurjalla ja ompelin olkasaumat. Päänaukon saumanvarat kiinnittyivät samalla. Näin vesiputousosaan ei jää minkäänlaista ommelta näkyviin.
Hihoista käänsin noin yhden senttimetrin käänteet nurjalle ja ompelin ne suoralla ompeleella kiinni. Sen jälkeen saumuroin sivusaumat. Lopuksi ompelin helman. Mekko valmistui yhden iltapäivän aikana. Ilostuin sovittaessani, koska mekko oli heti sopiva. Malli on tietysti melko armollinen, koska mekko on malliltaan lähes pötkylä, joka kurotaan vyöllä sopivaksi. Rakastan muuten kuvassa näkyvää tekonahkaista vyötäni, jonka olen ostanut jo vuosia sitten. Se alkaa olemaan hajoamispisteessä ja olenkin suunnitellut ompelevani uuden samankaltaisen. En ole kyllä varma, onnistunko ompelemaan sellaisen.
Tämä onkin nyt viimeinen kuukausittain julkaistu kässähamsterihaastepostaus. Tulossa on vielä jossain vaiheessa kooste koko vuodesta ja sitten varmaan pohdintaa tulevasta. Ihanaa, kun moni teistä on lähtenyt haasteeseen mukaan ja saanut kaappejaan tyhjemmiksi. Kommentoikaa toki, jos teillä on jotain ajatuksia aiheesta ja sen mahdollisesta jatkosta. Teresan joulukuun postaus Craft Candidate-blogissa löytyy tästä. Alla olevaan linkkilistaan voi lisätä omia postauksiaan ja jakaa kuvia somessa #kässähamsterihaaste2019. Facebook-ryhmämme on edelleen olemassa ja siellä onkin jaettu runsaasti onnistuneita käsitöitä haasteen hengessä. Ja muuten, vaikka linkissä lukee Ohh no!, se toimii silti. Eli älä säikähdä varoitusta. Siitä pääset myös lukemaan muiden postauksia aiheesta.
Ihanaa joulun odotusta ja alkanutta joulukuuta sinulle!
Upea vesiputousmekko! Väri on sinulle varmasti sopiva. Itsekin olen muutamia vesiputousmekon kaavoja katsellut mutta miettinyt, onko liian vaativa ommeltava.
VastaaPoistaKiitos, väri on kyllä just mun :-) Tämä ei ainakaan ollut hankala ommella. Kaulus on itse asiassa helpompi tehdä kuin normipääntie kaitaleineen. Kannattaa kokeilla. Tuolla Tehtaamo-blogissa, johon on linkki tekstissä, on hyvät ohjeet kaavan tekoon.
PoistaTyylikäs mekko ja hyvin olet löytänyt siihen sopivat asusteet. Joskus näin käsityölehdessä vähän samantapaisen vyön, joka oli ommeltu tilkuista, se oli kovetettu huovalla. Eli sopivasti kässähamsterihaasteeseen tilkkujen käyttöä ;)
VastaaPoistaKiitos, Johanna, kommentistasi! Ja kiva, kun toit mieleen käsityölehden tilkkuvyön. Minäkin muistin sen heti viestisi luettuani. Täytyypä etsiä ohje ja kokeilla.
Poista