Siirry pääsisältöön

Joulukuun kässähamsterihaaste- pikkujoulumekko


Jokavuotiset työpaikan ja muiden yhteisöjen pikkujoulut vaativat päälle jotain kivaa, juhlavaakin, mutta silti mukavaa ja helppoa. Minulla on juhlapukeutumisessa sama periaate kuin muutenkin, mielellään etsin kaapista sopivaa, ompelen uutta, tuunaan vanhaa tai hankin kirpputorilta. Tänä vuonna sain yhdistettyä pikkujouluasun ihan helposti kässähamsterihaasteeseen. 


Kesällä kaivelin kangaslaatikkoani etsien kivoja, kaappiin unohtuneita kankaita. Löysin petroolin väristä ohutta trikoota, jonka olin ostanut varmaan ainakin kymmenen vuotta sitten Eurokankaan palalaarista. Se kun oli minulle sopivan väristä, edullista ja palasta ajattelin saavani ommeltua ainakin paidan. Nyt vaihdoin alkuperäistä suunnitelmaa ja päätin kokeilla, riittäisikö se sittenkin mekkoon.

Käytin kaavana Lotta Jansdotterin Lempivaatteita kirjan mekkokaavaa. Halusin yhdistää perusmekkoon vesiputouskauluksen. Valmista kaavaa en jaksanut etsiä ja päätin kokeilla kaavan tekemistä ihan itse. Idean ja ohjeet löysin Tehtaamo-blogista. Piirsin kaavan ohjeen mukaan ja leikkasin mekon. Jätin hihat mallista kokonaan pois, koska löysähkö yläosa riittää peittämään hyvin myös olkapäät.


Aloitin huolittelemalla kappaleiden reunat hihoista, päänaukosta ja olkapäiltä. Käänsin pienen käänteen niskasta. Ompelin sen suoralla ompeleella ja samalla sain kiinnitettyä framillon-nauhan sauman sisään. Etukappaleen päänaukosta käänsin noin kolmen senttimetrin taitteen nurjalla ja ompelin olkasaumat. Päänaukon saumanvarat kiinnittyivät samalla. Näin vesiputousosaan ei jää minkäänlaista ommelta näkyviin.


Hihoista käänsin noin yhden senttimetrin käänteet nurjalle ja ompelin ne suoralla ompeleella kiinni. Sen jälkeen saumuroin sivusaumat. Lopuksi ompelin helman. Mekko valmistui yhden iltapäivän aikana. Ilostuin sovittaessani, koska mekko oli heti sopiva. Malli on tietysti melko armollinen, koska mekko on malliltaan lähes pötkylä, joka kurotaan vyöllä sopivaksi. Rakastan muuten kuvassa näkyvää tekonahkaista vyötäni, jonka olen ostanut jo vuosia sitten. Se alkaa olemaan hajoamispisteessä ja olenkin suunnitellut ompelevani uuden samankaltaisen. En ole kyllä varma, onnistunko ompelemaan sellaisen.


Tämä onkin nyt viimeinen kuukausittain julkaistu kässähamsterihaastepostaus. Tulossa on vielä jossain vaiheessa kooste koko vuodesta ja sitten varmaan pohdintaa tulevasta. Ihanaa, kun moni teistä on lähtenyt haasteeseen mukaan ja saanut kaappejaan tyhjemmiksi. Kommentoikaa toki, jos teillä on jotain ajatuksia aiheesta ja sen mahdollisesta jatkosta. Teresan joulukuun postaus Craft Candidate-blogissa löytyy tästä. Alla olevaan linkkilistaan voi lisätä omia postauksiaan ja jakaa kuvia somessa #kässähamsterihaaste2019. Facebook-ryhmämme on edelleen olemassa ja siellä onkin jaettu runsaasti onnistuneita käsitöitä haasteen hengessä. Ja muuten, vaikka linkissä lukee Ohh no!, se toimii silti. Eli älä säikähdä varoitusta. Siitä pääset myös lukemaan muiden postauksia aiheesta.

Ihanaa joulun odotusta ja alkanutta joulukuuta sinulle!





You are invited to the Inlinkz link party!
Click here to enter


Kommentit

  1. Upea vesiputousmekko! Väri on sinulle varmasti sopiva. Itsekin olen muutamia vesiputousmekon kaavoja katsellut mutta miettinyt, onko liian vaativa ommeltava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, väri on kyllä just mun :-) Tämä ei ainakaan ollut hankala ommella. Kaulus on itse asiassa helpompi tehdä kuin normipääntie kaitaleineen. Kannattaa kokeilla. Tuolla Tehtaamo-blogissa, johon on linkki tekstissä, on hyvät ohjeet kaavan tekoon.

      Poista
  2. Tyylikäs mekko ja hyvin olet löytänyt siihen sopivat asusteet. Joskus näin käsityölehdessä vähän samantapaisen vyön, joka oli ommeltu tilkuista, se oli kovetettu huovalla. Eli sopivasti kässähamsterihaasteeseen tilkkujen käyttöä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Johanna, kommentistasi! Ja kiva, kun toit mieleen käsityölehden tilkkuvyön. Minäkin muistin sen heti viestisi luettuani. Täytyypä etsiä ohje ja kokeilla.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oslo-pipo ja muut neulelahjat

Uusi vuosi on alkanut ja olen lomaillut oikein kunnolla. Olen ottanut rennosti ja viettänyt aikaa perheen kanssa kotoillen. Hämmästyksekseni olen katsonut jopa muutaman elokuvan ilman neuletta käsissäni. Poikkeuksellista minulle, mutta tauko tekee hyvää, mukavasta harrastuksestakin. Loppulomasta sain siivottua työhuoneeni ja tehtyä pari pitkään keskeneräisenä ollutta käsityötä loppuun. Joten voin aloittaa tämän vuoden melkein puhtaalta pöydältä.

Tässä postauksessa kuitenkin vielä viime vuoden neulomuksiani, nimittäin joululahjaneuleet. Minä harvemmin innostun mistään hitti-asiasta. Tai olen vähän mattimyöhänen ja toteutan idean vasta sitten, kun se ei enää ole hitti. Viime syksynä Oslo-pipoja valmistui monen bloggarin toimesta ja niitä vilahteli Insta-tileillä usein. Kiinnostuin piposta sen yksinkertaisuuden vuoksi. Päätin neuloa kummipojalleni sellaisen joulupakettiin, koska arvelin alakouluikäisen käyttävän sellaista. Kummitäti kun ei ole ehkä muuten aallonharjalla nykymuodin suhte…

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää. 
Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva. 

Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla.

Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen.

Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilmava. Lankaa ei mennyt ko…

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!