Olen täällä blogissakin joskus maininnut oman kansallispuvun valmistamisen aloittamisesta lukioikäisenä. Tarkoitukseni oli tehdä itselleni Pyhäjärven puku, pappani kun oli Karjalasta lähtöisin ja puku oli mielestäni kaunis. Sain käsityönopettajaltani nypläystyynyn kesäksi lainaan ja opastuksen kädestä pitäen. Niinpä yhden kesän aikana nypläsin esiliinan pitsit. Into harmillisesti kuitenkin lopahti ja kansallispuku jäi tekemättä. Nyt kun Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta, tuli ensimmäisen kerran lukioaikojen jälkeen sellainen olo, että nyt jos koskaan haluan pukeutua kansallispukuun. Työpaikallani oli itsenäisyysjuhla ja sinne halusin kansallispuvun pukea. Etsin jo jonkin verran pukuja vuokraavia tahoja, kunnes eräällä kahvitauolla asia tuli puheeksi työkaverini kanssa. Hänellä olikin oma kansallispuku ja myös hänen siskoillaan oli samanlaiset. Yksi puvuista oli minun kokoani ja sain luvan lainata sitä. Olin niin onnellinen sovittaessani pukua ja sen ollessa vielä minull...
Käsityöblogi, päiväkirjamerkintöjä käsityöharrastajan arjesta