Kovien pakkasten aikaan tuli yhtäkkiä muka kauhea tarve lämpimille perusneuleille, ihan kuin niitä ei olisi alkutalvesta tarvittu. Lapsella oli käytössään vain yksinkertaiset lapaset ja niiden sisään piti alkaa neulomaan toisia. Tein lapaset ihan perusohjeella ilman peukalokiilaa. Lanka oli jotain omista lankavarastoista, melko paksua, osittain villaa, mutta mukana myös tekokuitua.
Oma, joka päivä käytössä oleva pipo on ihan hyvä, mutta siitä käy hieman viima läpi. Tarve oli siis paksummalle pipolle. Uusimmassa Suuri Käsityö-lehdessä (01/2016) oli Onnellin ja Annelin pipon ohje ja se tuntui kivalta mallilta. Tein pipon myös omista jemmoistani löytyneestä villalangasta, jonka olen ostanut vuosia sitten Titityystä. Jouduin miettimään silmukkamääriä taas kerran, kun ohjeen lanka oli eri merkkistä. Palmikkoa oli hauska neuloa ja melkein harmitti, kun pipon kavennukset lähestyivät. Tupsun pyörittelin kierrätyspahvin ympärille ja laitoin keikkumaan pipon nokkaan.
Neuloin myös yhdet villasukat Seitsemän veljestä-langoista. Niitä kun jäi omien raitasukkien jälkeenkin. Sukat toimitan kiitokseksi hammaslääkärilleni. Toivottavasti ovat saajalle sopivat. En muistanut viime käynnillä katsella jalkoja ja arvioida niiden kokoa.
Iloinen pipomalli ja hauskat kuvat!
VastaaPoistaKyllä hammaslääkärisi varmasti ilahtuu sukista. :)
Joo, oikein kunnon tupsupipo. Sellasta mulla ei oo ollutkaan lapsuuden jälkeen :-) Toivotaan, ja myös et sukat olis sopivat.
Poista