Siirry pääsisältöön

Lomavalokuvat esille

Lomareissulla tulee otettua melko paljon valokuvia. Usein kuvauksen kohteena ovat perheenjäsenet, kauniit yksityiskohdat ja ihan perusnähtävyydet. Muutama kesä sitten teimme autoreissun Keski-Eurooppaan. Olin jossakin nähnyt valokuvattuja numeroita. Päätin kuvata reissun aikana kohteissa näkyviä numeroita ainakin yhdestä kymmeneen. Tämä olikin hauska homma. Kaikissa paikoissa ei tulisi edes välttämättä valokuvattua, mutta jos siellä näkyi kivannäköisiä numeroita, paikkakin jäi mieleen.


Otin kuvia mm. rakennusten, kerrosten, bussien, metrokartan numeroista ja mm. Lontoossa liikennevaloissa sekunteja ilmoittavan vilkkuvan numeron. Kuvista tulee itselle mieleen paikka, mistä se on otettu. Tästä jäi mukava muisto reissusta.


Kuvat piti tietenkin saada jotenkin esille. Leikkasin vanhoista, jo hieman kuluneista muovitaskuista n. 10 cm:n levyisiä kaistaleita. Ompelin aina kaksi kaistaletta päällekkäin. Yläreunaan jätin tilaa ripustusta varten noin 3 cm. Ompelin mustalla ompelulangalla ihan perus sik-sakkia niin, että valokuvan mahtuu pujottamaan kaistaleiden väliin. Yhden kaistaleen loputtua jatkoin uudella. Ompelukohdassa muovisuikaleen lisääminen onnistui helposti.




Valokuvien ylä- ja alareunaan ostin pari klipsua, jotka kiinnitin ylimääräiseen muoviin. Yläreunan klipsusta valokuvapötkylän saa helposti kiinnitettyä seinään ja alareunan klipsu toimii painona. Samalla idealla voisi valokuvanäyttelyn järjestää jostain muustakin aiheesta. Kuvien vaihtaminen on nimittäin erittäin helppoa. Uudet, kauniit kuvat vaan vaihtuvaan kotinäyttelyyn.


Oikein rentouttavaa ja aurinkoista syysviikonloppua! 



Kommentit

  1. Tää on niin kiva idea! <3
    Taidan yrittää toteutaa tämän.

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Juuri näin. Usein kivatkin kuvat jäävät vain koneen muistiin. Pitäisi yrittää useammin laittaa niitä omaksi ja muiden iloksi näkyville.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!

Idea ylioppilaan rahalahjaan

Kevään ylioppilaat ja ammattiin valmistuvat suunnittelevat juhliaan. Juhliin osallistuvat sukulaiset ja muut läheiset miettivät, mikä olisi hyvä lahja nuorelle. Usein raha on omaa elämäänsä aloittevalle mieluisin vaihtoehto. Rahasta ei jää varsinaista muistoa, mutta nuori voi hankkia asioita, joita oikeasti tarvitsee.

Minä askartelin yhteiskortin rahalahjasta lähipiirimme ylioppilaalle. Lahja on siis usean henkilön yhteinen. Tässä kortissa oli käytettävissä 250 € ja rakensin siitä kortin, jonka summa näyttää mahdollisimman suurelta. Jos yhden 50 €:n setelin vaihtaisi vaikka kymppeihin, saisi vielä enemmän nollia luvun perään. Vastaavanlaisen kortin olen nähnyt joskus aikaisemmin, mutta nyt aloittaessani askartelua, en löytänyt ohjetta mistään. Eli idea ei ole minun omani.

Käärin jokaisen setelin rullalle niin, että nolla jää sopivasti keskelle ja laitoin klemmarilla pötkön kiinni sekä ylä- että alareunastaan. Osassa seteleistä piti taittaa ensin muutaman sentin pätkä setelin toisesta…

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää. 
Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva. 

Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla.

Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen.

Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilmava. Lankaa ei mennyt ko…