Siirry pääsisältöön

Kaipuu-huivi

Viime kesänä etsiskelin Titityystä lankoja reissutyöhön. Mieleen jäi esillä ollut kaunis Kaipuu-huivi, jonka pitsikuviot kyllä aluksi mietityttivät. Siis lähinnä siksi, että onnistuisinkohan niitä tekemään. Titityyn Tiina vakuutteli, ettei pitsikuviossa ole langankiertoa kummallisempia silmukoita. Syksymmällä huivi oli siis aloitettava. Blogini 1-vuotispostauksessa tämä huivi olikin juuri työn alla.


Huivin ohje on saatavilla täältä. Huhtaniemen Tiina, joka on ohjeen tehnyt, on kirjoittanut kauniita sanoja, jotka sopivat jokaisen elämään, ainakin joskus. Neulominen kun vaan on jotenkin terapeuttista ja rauhoittavaa. Alla suora lainaus Titityyn sivuilta:

      Neulominen pitää minut pinnalla. Varsinkin silloin, kun elämä meinaa upottaa, hukuttaa arjen             virtaan. Silloin en osaa muuta kuin neuloa silmukka silmukalta tunteeni pinnoiksi ja muodoiksi.         Antaa tunteen viedä ja muokata viimeiset jaksamisen pisarat hennoksi pitsiksi tai rosoisen sileäksi       tasoksi. Tätä huivia neuloessa mietin kaipuuta, ikävää, suruakin. Niitä omia tummia hetkiä,                 jolloin en muuhun pystynyt.


Neulominen huivin alussa ei meinannut ottaa onnistuakseen. Pienen pohdiskelun ja ystävän neuvon avulla pääsin vauhtiin. Huivi oli lopulta juuri sopivan tasoinen minulle. Ei liikaa laskemisia eikä vaikeaselkoisia rivien lukemisia. Reikärivistöissä kävi niin, että silmukoiden laskeminen unohtui, kun neuloin hyvässä seurassa. En jaksanut purkaa ja tein reikäkerroksen muutamaa kerrosta myöhemmäksi. Ei taida käytännössä haitata yhtään. 

neulominen, huivi, diy, pitsineule

Huivista tuli ihana. Lankana Isagerin Alpaca 2. Huiviin kului yksi vyyhti kumpaakin väriä.

Viimeinen kuva on otettu Kansalaisopiston tuotekuvauskurssilla. Sain sieltä paljon käytännön vinkkejä ja hyvää harjoitusta parin viikonlopun aikana. Minä otin huivista kuvan ja muutama kurssilainen piteli lamppuja oikeassa kulmassa ja yksi pudotti kahvipapuja mummoni vanhaan kahvikuppiin. Yhteistyöllä onnistui hyvin. Olisipa kotonakin aina hyviä valokuvaajia avustajina omia töitä kuvatessa.

Kommentit

  1. Olipa heti tultava blogiin kurkkaamaan! Kaunis malli ja ihanat värit! Taidankin tehdä samanmoisen, tuo keltainen väri jotenkin kiehtoo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kesätuulia! Tää on kyllä ihana malli, eikä ollenkaan liian vaikea. Ja keltainen sopii niin hyvin tähän kevään odotukseen. Kannustan sua kyllä neulomaan oman Kaipuun, sen jälkeen ihmettelet, kuinka olet pärjännytkään ilman sitä👍😊

      Poista
  2. Todella kaunis huivi ja todella kauniit kuvat!
    Ymmärrän tuon neulonnan terapeuttisen puolen hyvin. Kerran, kun jouduin odottamaan todella vaikeaa tietoa, neuloin yhdet villasukat päivässä. Oli pakko saada jotain tekemistä käsille. Ja mihinkään muuhun kuin neulontaan, en olisi kuitenkaan pystynyt keskittymään. Neulonta piti minut sen päivän pinnalla ja sai ajatukseni rauhoittumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina! Hienoa kuulla sun kokemus neulonnan hyvästä vaikutuksesta. Niinhän se just on, neulominen pitää pinnalla❤

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h