Siirry pääsisältöön

Lempipipo ja kaulahuivi

Neuloin omasta päästäni itselleni pipon jokunen talvi sitten. Pipo on ollut niin hyvä ja käytössä lähes päivittäin, että päätin tehdä uuden version samalla mallilla.

Minulla sattui olemaan kaapissa pari kerää harmaata Novitan alpakka-lankaa. Loin langalla 40 silmukkaa ja neuloin ainaoikeinneuletta niin, että joka toisella kerralla jätin 10 silmukkaa neulomatta ja käännyin takaisin päin. Näitä nimitetään lyhennetyiksi kerroksiksi. Neuloin tällä tavalla niin kauan, että pipo ylettyi hyvin pääni ympäri. Ompelin sivusauman ja kiristin yläreunan yhteen.

Kuvittelin alpakkalangan olevan niin pehmeää, ettei se kutittaisi. Toisin kuitenkin kävi. Kutiseva otsa kaipasi pipon ja ihon väliin pehmikettä. Ompelin käsin valkoisen fleecekangaspannan (sopiva pala sattui olemaan kangaslaatikossa) pipon sisäpuolelle. Jo ommeltuani sen huomasin, että olisin voinut ommella sen hieman ylemmäksi. Nyt se vähän pilkottaa pipon reunan alta. Mutta ei haittaa, pipo on nyt ainakin tosi lämmin.

Pipolankaa jäi jonkun verran ja aloitin sillä helpon kolmiohuivin. Olen neulonut samalla ohjeella aikaisemminkin useamman huivin lahjaksi ja myös itselle. Lanka loppui melko pian ja sen jälkeen yhdistelin muita jämälankoja huiviini. Neuloin eri värejä huiviin ihan fiiliksen mukaan. Osa langoista loppuikin kesken kaiken ja väri vaihtui sen vuoksi. Vihreä ja valkoinen lanka ovat Novitan 7 veljestä, tummempi harmaa on Novitan alpakkaa ja toinen jotain vanhaa sukkalankaa. Vaalean harmaa on myös hieman ohuempaa sukkalankaa.


Opettelin tekemään siistin värinvaihdon neuleeseen. Tein ensin väärin ja sitten purin. Päädyin vaihtamaan värin aina niin, että kiersin langat työn takana toistensa ympäri ja jokaisella kerralla vaaleampi lanka meni tummemman alta. Näin sain suhteellisen siistin värinvaihtokohdan ja oli helpompi muistaa, kummin päin langat pitäisi kiertää.


Jonkun värialueen tein vinolla reunalla. Silloin jätin viimeisen esim. vihreän silmukan neulomatta (kuten alla olevassa kuvassa) ja kiersin työn takana vihreän ja valkoisen langan toistensa ympäri. Valkoisen langan kuljetin työn edestä. Kuvista saatte ehkä vähän apua.





Ihanaa, kun aurinko jo lämmittää. Vielä pipolle ja kaulahuiville on käyttöä, mutta onneksi ei enää kauaa.

Kommentit

  1. Noistahan tuli ihan täydelliset! Tuo siisti värinvaihdos on onnistunut loistavasti!
    Ja hauska kuvio tuossa huivissa, jotenkin raikas ja keväinen tuon vihreän ansiosta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Riina! Mä tykkään just tuosta vihreästä tosi paljon. Raikastaa perusharmaan aika hyvin.

      Poista
  2. Hei,kutittaako tuo huivi sinua? Itse olen tosi herkkä kaikelle villaiselle.Tosi yksinkertaiset mallit mutta siksi niin tyylikkäät!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua ei onneksi kutita. Monesti pidän kyllä villaisen huivin alla vielä ohutta silkkihuivia. Onpa kurjaa, että villa on sinulle (ja myös monelle muulle) niin kutittavaa. Onneksi nykyään saa muitakin lämmittäviä lankalaatuja. Kiitos kommentistasi, pidän itsekin mallien yksinkertaisuudesta. Hyvää viikonloppua sinulle!

      Poista
  3. Onpas ihanan persoonallinen huivi! Kiitokset myös noista värinvaihtovinkeistä, on tarpeen, neulominen ei ole mulla kovin vahva laji :). Vielä hetki täytyy kääriytyä lämpöiseen pipoon ja huiviin, mutta onneksi pian voi vähän keventää vaatetusta :). Mukavaa sunnuntai-iltaa sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Huivista tuli kiva melkein vahingossa :-) Kiva, jos värinvaihtovinkeistä on iloa, ajattelin jakaa ne, kun itsellenikään ne eivät ole itsestään selviä juttuja. Vähän piti huivia neuloessa opetella (siis purkaa ja tehdä uudestaan). Odotan niin kevättä, joka jo ihanasti tänäänkin muistutti jo tulostaan. Kiitos samoin sulle ja aurinkoa alkavaan viikkoon!

      Poista
  4. Ihana huivi! Minä näen jo silmissäni samoista väreistä tehdyn päiväpeiton :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Väriyhdistelmä oli minunkin mieleen. Sopisi hyvin moneen muuhunkin juttuun, vaikka päiväpeittoon👍

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!

Idea ylioppilaan rahalahjaan

Kevään ylioppilaat ja ammattiin valmistuvat suunnittelevat juhliaan. Juhliin osallistuvat sukulaiset ja muut läheiset miettivät, mikä olisi hyvä lahja nuorelle. Usein raha on omaa elämäänsä aloittevalle mieluisin vaihtoehto. Rahasta ei jää varsinaista muistoa, mutta nuori voi hankkia asioita, joita oikeasti tarvitsee.

Minä askartelin yhteiskortin rahalahjasta lähipiirimme ylioppilaalle. Lahja on siis usean henkilön yhteinen. Tässä kortissa oli käytettävissä 250 € ja rakensin siitä kortin, jonka summa näyttää mahdollisimman suurelta. Jos yhden 50 €:n setelin vaihtaisi vaikka kymppeihin, saisi vielä enemmän nollia luvun perään. Vastaavanlaisen kortin olen nähnyt joskus aikaisemmin, mutta nyt aloittaessani askartelua, en löytänyt ohjetta mistään. Eli idea ei ole minun omani.

Käärin jokaisen setelin rullalle niin, että nolla jää sopivasti keskelle ja laitoin klemmarilla pötkön kiinni sekä ylä- että alareunastaan. Osassa seteleistä piti taittaa ensin muutaman sentin pätkä setelin toisesta…

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää. 
Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva. 

Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla.

Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen.

Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilmava. Lankaa ei mennyt ko…