Neuloin omasta päästäni itselleni pipon jokunen talvi sitten. Pipo on ollut niin hyvä ja käytössä lähes päivittäin, että päätin tehdä uuden version samalla mallilla.
Minulla sattui olemaan kaapissa pari kerää harmaata Novitan alpakka-lankaa. Loin langalla 40 silmukkaa ja neuloin ainaoikeinneuletta niin, että joka toisella kerralla jätin 10 silmukkaa neulomatta ja käännyin takaisin päin. Näitä nimitetään lyhennetyiksi kerroksiksi. Neuloin tällä tavalla niin kauan, että pipo ylettyi hyvin pääni ympäri. Ompelin sivusauman ja kiristin yläreunan yhteen.
Kuvittelin alpakkalangan olevan niin pehmeää, ettei se kutittaisi. Toisin kuitenkin kävi. Kutiseva otsa kaipasi pipon ja ihon väliin pehmikettä. Ompelin käsin valkoisen fleecekangaspannan (sopiva pala sattui olemaan kangaslaatikossa) pipon sisäpuolelle. Jo ommeltuani sen huomasin, että olisin voinut ommella sen hieman ylemmäksi. Nyt se vähän pilkottaa pipon reunan alta. Mutta ei haittaa, pipo on nyt ainakin tosi lämmin.
Pipolankaa jäi jonkun verran ja aloitin sillä helpon kolmiohuivin. Olen neulonut samalla ohjeella aikaisemminkin useamman huivin lahjaksi ja myös itselle. Lanka loppui melko pian ja sen jälkeen yhdistelin muita jämälankoja huiviini. Neuloin eri värejä huiviin ihan fiiliksen mukaan. Osa langoista loppuikin kesken kaiken ja väri vaihtui sen vuoksi. Vihreä ja valkoinen lanka ovat Novitan 7 veljestä, tummempi harmaa on Novitan alpakkaa ja toinen jotain vanhaa sukkalankaa. Vaalean harmaa on myös hieman ohuempaa sukkalankaa.
Opettelin tekemään siistin värinvaihdon neuleeseen. Tein ensin väärin ja sitten purin. Päädyin vaihtamaan värin aina niin, että kiersin langat työn takana toistensa ympäri ja jokaisella kerralla vaaleampi lanka meni tummemman alta. Näin sain suhteellisen siistin värinvaihtokohdan ja oli helpompi muistaa, kummin päin langat pitäisi kiertää.
Jonkun värialueen tein vinolla reunalla. Silloin jätin viimeisen esim. vihreän silmukan neulomatta (kuten alla olevassa kuvassa) ja kiersin työn takana vihreän ja valkoisen langan toistensa ympäri. Valkoisen langan kuljetin työn edestä. Kuvista saatte ehkä vähän apua.
Ihanaa, kun aurinko jo lämmittää. Vielä pipolle ja kaulahuiville on käyttöä, mutta onneksi ei enää kauaa.
Noistahan tuli ihan täydelliset! Tuo siisti värinvaihdos on onnistunut loistavasti!
VastaaPoistaJa hauska kuvio tuossa huivissa, jotenkin raikas ja keväinen tuon vihreän ansiosta. <3
Kiitos, Riina! Mä tykkään just tuosta vihreästä tosi paljon. Raikastaa perusharmaan aika hyvin.
PoistaHei,kutittaako tuo huivi sinua? Itse olen tosi herkkä kaikelle villaiselle.Tosi yksinkertaiset mallit mutta siksi niin tyylikkäät!!
VastaaPoistaMinua ei onneksi kutita. Monesti pidän kyllä villaisen huivin alla vielä ohutta silkkihuivia. Onpa kurjaa, että villa on sinulle (ja myös monelle muulle) niin kutittavaa. Onneksi nykyään saa muitakin lämmittäviä lankalaatuja. Kiitos kommentistasi, pidän itsekin mallien yksinkertaisuudesta. Hyvää viikonloppua sinulle!
PoistaOnpas ihanan persoonallinen huivi! Kiitokset myös noista värinvaihtovinkeistä, on tarpeen, neulominen ei ole mulla kovin vahva laji :). Vielä hetki täytyy kääriytyä lämpöiseen pipoon ja huiviin, mutta onneksi pian voi vähän keventää vaatetusta :). Mukavaa sunnuntai-iltaa sulle!
VastaaPoistaKiitos! Huivista tuli kiva melkein vahingossa :-) Kiva, jos värinvaihtovinkeistä on iloa, ajattelin jakaa ne, kun itsellenikään ne eivät ole itsestään selviä juttuja. Vähän piti huivia neuloessa opetella (siis purkaa ja tehdä uudestaan). Odotan niin kevättä, joka jo ihanasti tänäänkin muistutti jo tulostaan. Kiitos samoin sulle ja aurinkoa alkavaan viikkoon!
PoistaIhana huivi! Minä näen jo silmissäni samoista väreistä tehdyn päiväpeiton :)
VastaaPoistaKiitos! Väriyhdistelmä oli minunkin mieleen. Sopisi hyvin moneen muuhunkin juttuun, vaikka päiväpeittoon👍
Poista