Suuri sukkakirja

Kirjavinkki                                                                                 Blogiyhteistyö: Sitruuna Kustannus Oy

Sain arvioitavaksi Jorid Linvikin kirjoittaman, juuri julkaistun, Suuren sukkakirjan. Kirja on norjalaisen, taitavan kirjoneulesuunnittelijan kirjoittama teos, joka sisältää 45 persoonallista sukkaohjetta. Kirjoittaja on kotimaassaan julkaissut myös Suuren Lapaskirjan, joka ilmeisesti julkaistaan suomeksi myöhemmin. 

Kirja on kovakantinen, laadukkaan tuntuinen, melkein 200 sivuinen opus. Kirja alkaa kirjoittajan lapsuuden villasukkamuistoilla, jotka tuntuvat hyvin tutuilta. Harmaat villasukat kuluivat puhki huopikkaissa ja hiihtomonoissa, koska talvisin villasukat olivat aina jalassa. Aikuisena kirjoittaja oivalsi, että kirjoneuletta voi käyttää myös sukkiin villapaitojen lisäksi ja alkoi suunnitella uusia sukkamalleja. Kirjan sukissa on mm. hauskoja eläinaiheita, harrastuksiin liittyviä kuvioita ja kansanomaisia kuvioita. Useissa sukissa on käytetty rohkeasti värejä ja mallit sopivat monelle. Osa ohjeista on haastavampia, jotkut mallit sopivat myös aloittelijalle. Aloittelijoiden sukkamalleissa on vain yhtä väriä kerroksellaan, mutta haastavuutta kaipaavalle löytyy monimutkaisiakin kirjoneulekuvioita. Kirjoneulekuvioista on ohjeessa selkeät ruutupiirrokset. 

Kirjassa on hyvät tiedot ja vinkit sukkien neulomiseen ihan kirjan alussa. Pidän erityisesti kengänkoon ja sukan mittojen taulukosta. Sieltä voi katsoa ihan mitä tahansa sukkaa tehdessä oikeat mitat, varsinkin jos neuloo sukkaa lahjaksi. Silloin tarvitsee tietää vain lahjansaajan kengännumero. 

Kirja on jaettu kolmeen erilaisten sukkien osioihin. Ensimmäisessä osassa on kirjoittajan äidin opettaman mallin mukaisia sukkia. Ohje on helppo, yksinkertainen perussukkaohje. Tällä ohjeella on yksivärisiä sukkia ja monimutkaisempia kirjoneulesukkia. Toisessa osassa on kirjoittajan anopin opettama sukkamalli, jossa kantapää sopii hyvin esim. raidallisiin malleihin, koska kantapäänkin voi tehdä raidallisena. Kantapää on pyöristetty ja se sopii myös hyvin saapassukkiin, koska näissä malleissa ei ole helposti reikiä aiheuttavia kavennuksia kantalapun reunoilla. Tälläkin ohjeella on useita malleja. Kolmannessa osassa on venäläissukkia, jotka ovat kauttaaltaan kirjoneuletta. Käsite, venäläissukka, on itselleni täysin tuntematon ja luulenkin, ettei se ole Suomessa laajemmin käytetty termi. Vai olisiko jollain lukijalla tarkempaa tietoa tästä? Kuitenkin norjan kielessä on sana russesokker tai russelester, joka kuvaa sukkia, jotka on neulottu tasapaksuna pötkönä. Kantapää tehdään samoin kuin lapasen peukalo, neulomalla apulanka, joka lopuksi puretaan ja sen jälkeen neulotaan kantapää suljettuna neuleena. Tällöin kirjoneuleen neulominen myös kantapäähän on mahdollista. 

Neulon itse sukkia vain harvoin, kuten huhtikuussa julkaisemassani postauksessa kerroin. Sukat kuitenkin kuuluvat vahvasti arkeeni, koska palelen usein. Pidän villasukista ja niiden turvallisuudesta ja lämmöstä. Kirjan sukkakuvat ovat mielestäni inspiroivia ja mallitkin herättivät vahvan kiinnostuksen. Omasta kirjoneuleen neulomisesta on jo melkoisesti aikaa, joten sukat olisivat ehkä sopivan kokoiset neulottavat melkein unohdetulla tekniikalla. Itselleni voisin kokeilla neuloa vaikka värikkäät Pohjoismaiset sukat tai Jämälankasukat. Toisaalta jouluiset Tontut-sukat, voisivat olla kivat joulunajan sukiksi. Kummipojalle voisi tehdä traktorisukat tai miehelle Let´s rock-sukat. Olen tehnyt vain helppoja peruskantapääsukkia, joten erilaisten kantapäävaihtoehtojen kokeileminenkin kiinnostaisi. 

Kirja oli innostava ja sisälsi paljon malleja ja ohjeita. Kaikki ohjeet on muokattavissa eri kokoihin ja värejä voi vaihdella mieltymysten mukaan. Kirjasta saa hyviä vinkkejä esimerkiksi silloin, jos haluaa neuloa jollekin lahjaksi villasukat. Vaihtoehtoisia kuvioaiheita oli kirjassa paljon. Kirja sopii hyvin sukkaneulojan kirjahyllyyn tuomaan vaihtelua perussukkiin tai inspiraatiokirjaksi kirjoneuletta rakastaville. Vaikka kesä on aluillaan, eikä villasukat ehkä ole kovin ajankohtainen, kuka voisi vastustaa herkullisia vadelmasukkia. Viileänä kesäiltana auringon laskettua ne lämmittäisivät mukavasti terassilla istujaa. Ehkä sittenkin luon silmukat ja aloitan kirjoneuleharjoittelut...