Siirry pääsisältöön

Pääntyhjennyshuivi


Kesäloman alussa pää pitää saada tyhjäksi työasioista. Helpoiten se onnistuu neulomalla jotain tarpeeksi helppoa, mutta silti innostavaa. Tässä postauksessa mainitsinkin asiasta. Olin ostanut saamallani lahjakortilla Titityystä kolme vyyhtiä ihanan väristä lankaa ajatuksena neuloa niistä huivi. Lanka on Cascade Yarnsin Heritage, merinovillainen sukkalanka, joka sopii hyvin myös neuletakkeihin ja huiveihin. Lanka ei kutita, ainakaan minua, ja on kivan tuntuista neuloa ja käyttää.


Yritin etsiskellä huiviohjetta, missä olisi käytetty kolmea eri väriä. Löysinkin muutaman vaihtoehdon, mutta totesin pään olevan siinä kunnossa, ettei ohjeiden lukeminen oikein sujunut. Siispä aloitin Heidi Alanderin Nurmilintu-huivin ohjeen mukaan. Vaihdoin huivin pitsiosuudet raitoihin. Samantapaisen huivin olen kyllä saattanut nähdäkin jossain. Jos joku tietää mallin, voit vinkata. Tarkoituksenani ei ole ollut laittomasti kopioida muita.



Tämä oli kiva työ tehdä ja se oli juuri sopivan aivotonta neulomista.


Huivin värit ovat pirteät ja sopivan yksinkertaiset. Tämän huivin myötä loma alkoi kyllä lupaavasti.


Kommentit

  1. Tuollaisia pääntyhjennyskäsitöitä tarvitsee aika-ajoin. :)
    Tosi kiva kuvio ja värit sopivat kauniisti alkavaan ruskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta! Neuloin huivin kesällä, mutta värit sopivat tosiaan hyvin syksyyn. Kesällä huivia ei ole kyllä sattuneista syistä tullut edes käytettyä :-)

      Poista
  2. Aivan ihana huivi, tosi raikkaat värit ja pirtsakat raidat! <3 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minäkin tykkään. Värit sopii hyvin yhteen ja oikeastaan täydentävät toisiaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h