Siirry pääsisältöön

Kinnasneulatekniikan harjoittelua

kinnasneula

Arvostan suuresti perinteisiä tapoja tehdä käsitöitä. Olin joskus kuullut ja lukenutkin kinnasneulatekniikasta, mutta itse en sitä ollut koskaan kokeillut. Tiesin, miltä tällä tekniikalla tehty työ näyttää, mutta ajattelin sen vaikuttavan melko vaikealta toteuttaa. 


Viime marraskuussa, pimeimpään aikaan vuodesta, sain mahdollisuuden vierailla työpaikkani lähellä olevassa palvelutalossa työn puitteissa. Siellä tapasin ihanan Anjan, jonka kanssa juttelimme käsitöistä, molempia kiinnostavasta aiheesta. Anja kertoi myös tehneensä useat lapaset kinnasneulatekniikalla. Minähän innostuin valtavasti tavatessani kinnasneulatekniikan taitajan ja kysyin, voisiko hän opettaa tekniikan minullekin. Anjakin innostui. Hän oli nimittäin oppinut taidon Viipurin läänin kiertävässä kotiteollisuuskoulussa ennen sotia 1940-luvulla. Siellä opettaja oli toivonut, että jokainen oppilas opettaisi tämän taidon jollekin, siirtää näin perinteistä käsityötaitoa eteen päin. Anja ei ollut vielä tavannut ketään, joka olisi ollut kiinnostunut taidosta. Hän on jo iäkäs ja oli onnellinen saadessaan innostuneen oppilaan.

kinnasneulatekniikka

Kävin Anjan luona harjoittelemassa tekniikkaa. Harjoitteluun tarvittiin kinnasneula, jonka sain Anjalta lainaan ja paksuhkoa lankaa. Minulla oli vuosia kaapissa odotellut valkoinen Huopanen-lanka. Alkuvaiheessa vaalealla langalla tekniikkaa on helpompaa harjoitella. Tein muutamia harjoittelupistoja ja Anja kärsivällisesti näytti työn etenemistä moneen kertaan. Tekniikan suunnilleen opittuani jatkoin harjoittelua kotona. 

käsityö

Päätin tehdä tekniikalla ranteenlämmittimet, koska ne olisivat melkein vain suoraa pötköä. Aloitin työn ranteesta tekemällä sopivan kokoisen renkaan, jota lähdin kasvattamaan ylöspäin. Peukaloiden kohdalle tein aukot ja loppuosan tein käteen sopivaksi hieman kavennellen. 

neulakinnas

Kinnasneulatekniikoita on useita erilaisia. Kaikissa kuitenkin käytetään kinnasneulaa, joka on litteä, paksuhko ja melko pitkä. Ja kaikissa neulalla ommellaan lankoja toistensa yli ja ali. Anjan opettama tekniikka luokitellaan venäläiseksi 2+2+2-tekniikaksi. Luvut kertovat, monenko langan yli ja ali neulalla kuljetaan. Tästä linkistä pääset tutustumaan tekniikkaan tarkemmin.

ranteenlämmittimet

rannekkeet

Tekniikka oli loppujen lopuksi helppo, kun sen oppi, niin kuin moni muukin asia. Työn jälki näyttää erilaiselta kuin virkattu tai neulottu ja se on melko tiivistä. Nämä ranneekket lämmittävätkin oikein kunnolla. Ei ihme, että ennen vanhaan kinnasneulalla tehtyjä kintaita pidettiin nahkarukkasten alla metsähommissa. Ne sai nopeasti työnnettyä käteen, kun ranneosa oli suora ja tiiviinä neuleena ne lämmittivät.

perinnetekstiili

Nyt, kun kinnasneulatekniikalla tehdyt rannekkeet on jo valmiina ja olleet käytössäkin, olen aloittanut tekemään kintaita. Ne olen aloittanut kärjestä. Olen huomenna menossa opettajani luokse saamaan lisäoppia. Ehkä kintaat valmistuvat ennen kesää. Ainakin olen oppinut taidon, jota en olisi jaksanut opetella pelkästään kirjojen tai videoiden äärellä. Samalla, kun olen oppinut perinteikkään taidon, olen saanut ihanan, uuden ystävän.

Tämän postauksen myötä toivotan jo ennakkoon hyvää ystävänpäivää ja mukavaa viikkoa!


Ja kiitos tyttärelleni käsimallina toimimisesta!

Kommentit

  1. Voi miten ihana tarina! Aivan upeaa, ja varmasti myös uudelle ystävällesikin palkitsevaa. Jälki on kaunista - tuolla tekniikalla saat varmasti upeat kintaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä itsellenikin ollut merkittävä asia. Elämä joskus yllättää positiivisesti.

      Poista
  2. Kauniit ranteenlämmittimet olet tehnyt ystävän opeilla. Kinnasneulatekniikka on kyllä kiehtovan erilainen. Ainut miinuspuoli on se että sitä ei voi purkaa vain langasta vetämällä niin kuin neuletta tai virkkausta. Yksi kerroskin on aika korkea, että työ on suht joutuisaa. Itselleni olen tehnyt neulakinnastekniikalla baskerin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Johanna! Kinnasneulatekniikassa on kyllä hyvät ja huonot puolensa. Sitä täytyy jotenkin tehdä pieni osa kerrallaan ja sovitella välillä. Mä en ole onneksi joutunut purkamaan kuin ihan pienen pätkän. Se oli kyllä aika työlästä. Hienoa, että tekniikka on sullekin tuttua!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h