Siirry pääsisältöön

Villakangastakki

Nuorempana ompelin itselleni paljonkin vaatteita. Äitini ja tätini olivat ja ovat edelleen taitavia ompelijoita ja auttoivat tarvittaessa. Tein kaikenlaisia vaatteita, myös takkeja. Huvittavaa ompelussani oli, että halusin vaatteet nopeasti valmiiksi ja käyttöön. Sen vuoksi napinlävet ja muut hidasteet jäivät usein äitini tehtäväksi. Myöhemmin olen kyllä oppinut tekemään niitä myös itse ja myös nauttimaan huolella tehdystä vaatteesta. Vauhti ei ole enää pääasia.

Kävin alkusyksystä kaupoissa etsimässä itselleni villakangastakkia. Halusin takin, joka on siisti, sopii housujen ja hameen kanssa ja että sen alle mahtuu tarvittaessa neuletakki. Sovittelin erimallisia takkeja ja totesin yksinkertaisen olevan paras. Eräässä liikkeessä sovittamani suora vuoriton ja kaulukseton takki oli paras, mutta hinta suhteessa laatuun ei miellyttänyt. Lisäksi tarjolla oli vain musta väri ja olisin halunnut harmaan. Päätin siis ommella takin itselleni.

Suuren Käsityölehden 1/2014-numerossa oli yksinkertainen, selkeä villakangastakki. Kankaat ostin Euronkankaasta. Muokkasin kaavaa niin, että jätin kaulukset kokonaan pois, koska pidän aina isoa huivia kaulassani. Myös taskut muutin paikkataskuiksi ja kavensin kaavaa myös hieman.



Ompelussa kävi niin kuin usein aikaisemminkin. Vaate ei tuntunut istuvan ja sen vuoksi luovutin joksikin aikaa. Sitten kun aikaa on kulunut muutama päivä, palaan ompeluksen äärelle uudestaan. Muokkauksen ja sovituksien jälkeen työ lähtee taas sujumaan ja olen lopulta lopputulokseen tyytyväinen.



Tämän takin ompelussa opin ainakin seuraavia asioita:
- Tukikangas kannattaa kiinnittää ohjeen mukaisiin paikkoihin ennen kuin on ommellut koko vaatteen kasaan. Myöhemmin se on huomattavasti hankalampaa.
- Vuorikangas kannattaa lyhentää oikeaan pituuteensa vasta, kun on tehnyt päällikankaan oikean mittaiseksi.
- Taskuihin kannattaa laittaa tukikangas.
- Ompelua ei kannata jättää viimeiseen iltaan (kun seuraavana päivänä olisi vaatteelle tärkeää käyttöä), vaikka ommeltavaa ei olisi paljonkaan. Aloita seuraavan kerran ajoissa.




Takista tuli oikein hyvä. Olen käyttänyt sitä jo moneen kertaan ja todennut sen toimivan odotusteni mukaisesti. Hintaa tuli tarvikkeiden osalta hieman vähemmän kuin huonolaatuisella villakangastakilla oli nuorisovaateliikkeessä. Joten kyllä kannatti ommella.



Kommentit

  1. Sun nuoruutesi kuulostaa vähän kuin mun, tosin minä jouduin ne hidasteetkin tekemään itse, äitini kun ei ollut käsityöihmisiä ;). Takkeja on sitten mukava tehdä, (melkein yhtä mukava kuin mekkoja), tykkään kun niissä on niin monipuolisia työvaiheita tukemisineen ja yksityiskohtineen! Kaunis takki tästä tulikin! Harmaa on ajaton väri ja mallikin tässä on kivan tyylikäs. Takilla on sulle varmasti jatkossakin tosi paljon käyttöä. Minulla on muuten takin vuoritustutoriaali blogissani, linkki löytyy ohjesivun takaa, jos joskus kiinnostaa :). Huivikin on vallan ihana, lila ja harmaa passaavat hyvin yhteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että on muitakin samanlaisia ;-) Kiitos ihanista kommenteista, itsekin pidän takista paljon. Vuoritusohjeet kiinnostaa, täytyypä käydä lukemassa. Kiva, kun jaat osaamistasi. Huivi on perus-bactus, helppo tehdä ja hyvä käytössä. Sitä on käytetty paljon.

      Poista
  2. Hyvän näköinen takki, mä en osaa ommella mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ompeleminen ei ole vaikeaa, mutta vaatii sekin vähän harjoittelua. Rohkeasti vaan kokeilemaan :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pääsiäiskoristeita shampoopullosta

Pääsiäinen innostaa askartelemaan. Viime vuonna askartelin ristipistokoristeltuja pääsiäismunia ja hakapunottuja munakuppeja. Tänä vuonna innostuin askartelemaan pieniä koristeita pajun- tai koivunoksiin. Tälläkin kertaa käytin askarteluissani pääosin kierrätettyjä materiaaleja.
Leikkasin keväisen vihreästä, tyhjästä shampoopullosta pohjan ja yläosan irti. Pullon sivuista leikkasin lehden muotoisia paloja piirtämäni kaavan avulla. Tein lehtiin reiät ripustusta varten nahkareiittimellä. Reikiin pujotin ompelulankaa.





Toisesta, vaalean turkoosin sävyisestä pullosta leikkasin pieniä pyörylöitä, joiden reunoihin tein myös nahkareiittimellä reikiä. Näihin reikiin virkkasin kukan terälehdet ohuella virkkauslangalla seuraavan ohjeen mukaan:

      1. Virkkaa kiinteä silmukka reikään ja reikien väliin 3-5 ketjusilmukkaa.
      2. Virkkaa 5 pylvästä  reikien puolivälissä olevaan silmukkaan (toinen tai kolmas ketjusilmukka)            ja reiän kohdalla piilosilmukka.
      3. Päättele langat ja …

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!

Vapun kunniaksi korvakoruja kierrätetyistä korkeista

Kevään koittaessa innostun käyttämään roikkuvia korvakoruja paljon enemmän kuin talvella. Pipojen ja sähköisten hiusten kanssa roikkuvat asiat pään ympärillä ovat vaan jotenkin liikaa. Lähestyvän vapun, kevään iloisen juhlan kunniaksi päätin askarrella muutamia uusia korvakoruja kotoa löytyneistä materiaaleista.


Ensimmäiset esittelemäni korvakorut olen tehnyt kuohuviinipullon korkeista. Korkista olen sahannut (onnistuu myös veitsellä leikaten) noin 0,5 cm paksun siivun toisesta päästä. Käytin sellaisia korkkeja, joissa oli suunnilleen samanlainen teksti. Tämän jälkeen lakkasin korkkisiivut ja porasin Dremelilläni pienet reiät. Korvakorukoukkuja varten väänsin hopeoidusta kuparilangasta kuvien mukaiset kolmiot, jotka painoin  kiinni porattuihin reikiin ja niihin pujotin korvakorukoukut. Korutarvikkeet olen ostanut Villihelmestä.




Kivoja ideoita viini- tai kuohuviinipullon korkkien käytöstä löytyy myös Emilian aitta- blogista.
Myös kruunukorkeista voi tehdä koruja. Niiden käytössä on us…