Siirry pääsisältöön

Tuunausluento

Jyväskylän Kansalaisopistossa järjestettiin Aija Rouhiaisen tuunausluento syyskuun lopussa. Luento olikin suositumpi, kuin järjestäjät olivat osanneet ennakoida. Siksi minäkään en mahtunut sisälle luentosaliin ollenkaan. Onneksi opisto järjesti saman luennon marraskuussa uudestaan. Silloin olin tikkana paikalla. Ja istuin innoissani eturivissä jo hyvissä ajoin ennen luennon alkua. 


Aija Rouhiainen on monipuolinen ja taitava kierrättäjä ja vaatteiden tuunaaja. Hänellä on kokemusta mm. puvustamisesta, kouluttamisesta, pukeutumisneuvonnasta, sisutussuunnittelusta ja kierrätysdesignista. Olen aikaisemminkin ihaillut Aijan tyyliä ja vaatetuunauksia Tv2:n Kirppis-ohjelmassa ja joissakin lehtijutuissa. Olen myös lukenut hänen kirjaansa ja hämmästellyt uskomattomia ideoitaan. Innolla siis lähdin hänen luennolleen saamaan ideoita ja vinkkejä vaatteiden tuunaukseen.


Aija esitteli pari matkalaukullista omia tuunattuja vaatteitaan. Jokaisesta vaattesta hän näytti kuvan alkuperäisestä versiosta lopputuloksen lisäksi. Tuunaus voi siis tarkoittaa vaatteen koon muuttamista (suuresta vaattesta pienennetään itselle sopiva), koristelua, nykyaikaistamista tai vanhan vaatteen pilkkomista ja kankaan käyttämistä uuden vaatteen raaka-aineena. Kaikista tuunaustavoista oli Aijalla erimerkki.

Muutamia vuosia sitten minäkin kiersin enemmän kirpputoreja ja muokkasin edullisia vaatteita itselle sopivaksi. Viime aikoina se on jäänyt. Jostain syystä tuunattujen vaatteiden käyttö jäi vähäiseksi. Ehkä se johtui siitä, etten tehnyt tuunausta välttämättä kovin perusteellisesti. Hätäiset muokkaukset eivät voi näyttää hyviltä. Muutama onnistunut tuunattu vaatekin kaapissa kuitenkin edelleenkin on. Nykyään haluan ostaa kirpputorilta ja myös vaatekaupasta vain sellaisia vaatteita, joita oikeasti tulee käytettyä. Tosin tämän luennon jälkeen saatan kulkea kirppiksellä uusin silmin.


Aija korosti luennollaan vanhojen vaatteiden hyvälaatuisuutta. Kirpputorilta saattaa löytää aarteita, jotka on valmistettu kotimaassa ja erittäin laadukkaista materiaaleista. Itse aina mietin, missä kirpputorilla myytävät vaatteet ovat mahdollisesti vuosikymmeniä lojuneet ja kuinka tunkkainen haju niihin on mahtanut jäädä. Siksi hyvin varovasti ostelen kirpputorivaatteita ja aina nuuhkin vaatteen ennen ostopäätöstä.


Ylläolevan kuvan jakun ja myös jakun pariksi ommellun kapean hameen Aija on ommellut erivärisistä farkkukankaista. Jakku oli kivan mallinen, lyhyt ja takaa hieman kellotettu helma tuomaan muotoa. Leikkaukset oli todella taitavasti toteutettu.


Niiteillä ja muilla helpoilla koristella saa näyttävyyttä ja lisäväriä yksinkertaisiin vaatteisiin. Laadukas villakankainen jakku on saanut niittien lisäksi värikkäät terenauhat. Aijan kaikki vaatteet on tehty erittäin huolellisesti ja ammattitaidolla. 


Tämä nahkaisilla numeroilla ja labyrinttipaloilla kuvioitu kapea farkkuhame oli ehdottomasti suosikkini. Nahkakuviot on liimattu ja sen jälkeen ommeltu. Numerot olivat perheenjäsenten syntymävuosien lukuja. Ihana idea!

Tuunaus on Aijan mukaan eettinen, ekologinen ja hauska harrastus, jonka myötä vaatekaapissa on aina päälle pantavaa. Se säästää rahaa ja treenaa sopivasti aivoja. Jonkun tutkimuksen mukaan ompelua harrastavilla on 40% vähemmän muistiongelmia. Hyvä tavoite itsellekin. Jospa ompelisin edes sen verran, ettei muistiongelmista tarvitsisi vanhainkoti-ikäisenä kärsiä.

Luennosta jäi innostunut fiilis. Päätin hankkia/tehdä/etsiä itselleni sopivat luottokaavat hameeseen, jakkuun, mekkoon ja housuihin. Niiden avulla voisi ommella vanhoista vaatteista tai niistä puretuista kankaista uusia, juuri minulle sopivia vaatteita. Luento rohkaisi kokeilemaan ja käyttämään luovuutta rohkeasti. Aina ei välttämättä onnistu, mutta haitanneeko tuo. Tekiessä kuitenkin oppii aina jotain uutta. Luennon jälkeen omia vanhoja vaatteita ja kirppisvaateita katselee ehkä avoimemmin silmin ja uskaltaa ajatella vaattet uudessa valossa. Jos vaatteen kangas on hyvä ja laadukas ja miellyttää värin puolesta, siitä voi ommella jotain ihan muuta kuin mikä vaate on aikaisemmin ollut. 

Inspiroivaa viikkoa kaikille!

Aijan blogiin pääset tästä.

Kommentit

  1. Tämä on mahtava vastalause kertakäyttökulttuuria vastaan!
    En yhtään ihmettele, että luennot olivat suosittuja.
    Tuota tuunausideologiaa voisi hyödyntää myös muilla saroilla. Sisustus ja muu somistaminen on hauskempaa, halvempaa ja ennen kaikkea persooallisempaa tuunatuilla kierrätysjutuilla.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuunaamalla saa tosiaan persoonallisempaa jälkeä ja Aija oli kyllä hyvä esimerkki siitä. Lisäksi hän on mielestäni tyylikäs ja muodikaskin. Vaatteet ovat nykyään monissa kaupoissa niin heikkolaatuisia, että vanhojen vaatteiden tuunaus on ihan järkevää. Ja miksei tuunausta voisi hyödyntää just vaikka sisustukseenkin. Kierrätys siis kunniaan.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen postaus, antoi ajattelemisen aihetta. Esim. mietin, miksi itsekin teen mielummin vaatteen kokonaan itse alusta loppuun tuunaamisen sijaan. Se taitaa olla vähäisten taitojeni vuoksi helpompi niin, ja nopeampaakin, vaikka sotiikin arvojani vastaan. Että pohdinnoissani kohtasivat ihanne- ja arkiminäni... :) Mutta inspiroivaa luettavaa, ja tuo ajatus luottokaavoista on kyllä houkutteleva. Kunnianhimoinen, mutta houkutteleva. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että postaus havahdutti ajattelemaan. Kuulostaa tutulta tuo ihanneminä ja arkiminä. Tuunaaminen on minunkin mielestäni hankalampaa ja varsinkin vaikeampi saada vaate onnistumaan. Ehkä harjoittelulla on vähän merkitystä ;-) Minä ajattelin aloittaa juuri noista luottakaavoista ja sitten ehkä metsästää kirpparilta vaatteen, jossa on kivaa kangasta. Katsotaan kuinka käy... Pääasia, että asenne on oikea :-)

      Poista
  3. Kansalaisopistojen ja vastaavien tarjonta on kyllä monipuolista ja laadukasta! Opistoissa ollaan ajan hermolla, ja mikä parasta monien luentojen ja kurssien hinnat ovat varsin kohtuullisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Tämäkin luento oli ilmainen eli todellakin kannatti lähteä pimeänä syysiltana kuuntelemaan. Täällä on kansalaisopistolla myös käsityöluokka, jonne on mahdollisuus mennä ompelemaan tai kutomaan mattoa ja saada samalla ammattitaitoiselta opettajalta ohjeita. Ihan loistavaa palvelua!

      Poista
  4. Minä teen paljon vaatteista uutta mutta enemmän juuri sillä tavalla, että käytän kankaan ja teen kaavoista. Varsinkin lasten vaatteita on helppo tehdä aikuisten vaatteista, kun kangasta piisaa. Juuri olen tehnyt lapsille pitkähihaisia paitoja ison kasan yhdistelemällä aikuisten t-paitoja. Siitä on postaus ollut tekeillä jo pidempään, en ole vain saanut vielä aikaiseksi. Itsellekin olen tuunannut kirppisvaatteita, mutta ei aina yhtä hyvällä menestyksellä. Hame, jonka kesällä pienensin, ei ihan onnistunut ja täytyy jatkaa sen muokkausta taas. Mutta kiertotalousasiantuntijana kannustan lämpimästi tällaiseen uudelleenkäyttöön! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä vaatteiden tuunaus on helpompaa juuri noin, että tekee uuden vaatteen käyttäen vanhan vaatteen kankaita. Minäkin olen aloittanut trikoopaitaa itselleni miehen vanhoista paidoista, mutta se on vaiheessa. Kuten moni muukin työ ;-) Työlästä on se, ettei vanhan vaatteen muokkaus onnistu heti ja pitää kokeilla jotain muuta. Minulla usein siinä vaiheessa loppuu into ja energia ja vaatteen tekele jää kaappiin odottamaan uutta inspiraatiota. Ehkä pitää ottaa itseään vaan niskasta kiinni ja jatkaa harjoituksia. Hyvä, että meitä on muitakin samassa veneessä :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Elämäni ensimmäinen neulottu hame

Sain joku aika sitten KlompeLOMPE-kirjan arvioitavaksi ja ihastuin kirjaan välittömästi. Sen tyyliin, sopivan tuntuisiin ohjeisiin ja suloisiin kuviin. Kirjasta bongasin neulotun hameen ohjeen, joka sai ajatukseni liikkeelle. Eipä ollut aikaisemmin tullut edes mieleen neuloa hametta. Se tuntui jotenkin mahdottomalta. Toisaalta, käytänhän trikoista hametta, miksen siis neulottuakin. Lisäksi talvisin palelen töissä jatkuvasti, joten lämmittävät vaatteet eivät olisi pahitteeksi. Miksi siis hame ei olisi seuraava neuleprojekti? Lainasin kirjastosta toisenkin KlompeLOMPE- kirjan, Ihania neuleita lapsille. Sieltä löytyi Siksak- hame mielestäni vielä kauniimmalla pintaneulekuviolla. Se siis valikoitui lopulta neulottavakseni. Ostin Neuloosista Langin Novena baby alpaca- lankaa, joka on hyvälaatuista ja kestää jonkin verran kulutusta. Vyötteen tietojen mukaan lanka kestää jopa 30 asteen hellävaraista konepesua. Hame joutuu paljon kovempaan käyttöön kuin vaikkapa paita tai huivi, joten la