Siirry pääsisältöön

Pipo ja tuubikauluri




Ompelin ennen joulua itselleni helposti ja nopeasti valmistuneet talviasusteet. Ostin Eurokankaasta turkoosia merinovillaneulosta. Kotoa löysin mustaa tiiviin oloista collegekangasta. Niistä ompelin yhtenä iltana toimivat ja käytännölliset asusteet, jotka ovat olleet käytössä tänä talvena melkein joka päivä. 


Ompelin pipon täällä olevan ohjeen mukaan. Tein lisäksi tikkauksen alareunaan ja ompelin nahkaisen merkin paikalleen. Pipon alareuna jäi hieman löysäksi, mutta en enää viitsinyt alkaa korjaamaan sitä.


Tuubikauluriin tein molemmista kankaista omat pötköt. Yhdistin ne ensin yläreunasta ompelemalla ne yhteen oikeat puolet vastakkain. Käänsin kaulurin oikein päin ja huolittelin yläreunan tikkauksella. Alareunassa ompelin kappaleet saumurilla kiinni toisiinsa.

Olen käyttänyt pipoa ja kauluria todella paljon. Ne ovat lämpimät, mutta eivät kuitenkaan liian kuumat. Tykkään myös todella paljon niiden väristä.


Lähikuvissa apulaisena hääräsi toinen kissoistamme, ulkokuvat on ottanut ystäväni Riina, Versoja Vaahteramäeltä-blogista.


Mukavia talvisia päiviä ja rentouttavaa viikonloppua!

Kommentit

  1. Pipo ja tuubikauluri ovat tosi kauniit ja ajattomat. Tykkään myös tuosta ´Hand Made`-merkistä tosi paljon. Se antaa pipolle viimeistellyn ilmeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Riina! Mäkin tykkään merkistä. Ostin niitä lisääkin marraskuun kässämessuilta ajatuksena ommella niitä juurikin pipoihin.

      Poista
  2. Pipo ja kauluri sopivat sulle tosi hyvin! Onko tuo nahkamerkki sieltä messuilta? :) Ihana kissa myös <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Teresa! Pipo ja kauluri ovat olleet ahkerassa käytössä. Minulla on kankaat jo seuraavaan settiin, mutta ompelu on vielä jäänyt. Ostin tässä pipossa olevan merkin jo vuosi sitten messuilta. Viimeisimpänä ostamani merkit eivät ole vielä päätyneet mihinkään valmiiseen työhön. Meillä on kaksi kissaa ja ne ovat kyllä suloisia ja meidän mielestä ihan parhaita kissoja <3

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h