Opiskeluissani Jyväskylän Taitokeskuksella teimme keväällä koronan aiheuttaman etäopetusjakson aikana boro-kirjontaa. Se on vanhaa japanilaista kirjontaa, jota on käytetty vaatteiden paikkaamiseen. Me koristelimme boro-kirjonnalla kangaskassin, jossa saattoi olla jonkun firman mainos. Idea tähän oli opettajamme Raija Mannisen.
Minä löysin kangaslaatikoistani aika paljonkin puuvillakangastilkkuja, jotka sopivat tähän tarkoitukseen hyvin. Aloitin kokoamalla punasävyiset tilkut yhteen ja leikkaamalla niistä neliön tai suorakaiteen muotoisia paloja. Tilkkuja ei tarvinnut huolitella. Sommittelin palat kangaskassin päälle niin, että palat menevät osittain päällekkäin. Kun sommitelma näytti hyvältä, laitoin tilkut nuppineuloilla kiinni. Tässä vaiheessa tilkut olisi voinut kiinnittää myös kaksipuoleisella liimakankaalla, mutta minulla ei sellaista sattunut olemaan.
Tämän jälkeen ompelin etupistoilla tilkkuja kiinni kassin kankaaseen vapaasti, kuten sillä hetkellä huvitti. Kokeilin kirjoa etupistoilla myös ympyrän muotoa. Käytin kirjonnassa kaksisäikeistä kirjontalankaa. Tätä oli kiva tehdä televisiota katsellessa. Pistoja tein sen verran, että tilkut pysyivät kiinni ja myös sen verran, mikä näytti hyvältä. Koristelin kassin molemmin puolin. Toiselle puolelle tuli tilkkuja ja pistoja vain hieman vähemmän.
Kassin koristelussa käyttämistäni tilkuista osa on minulle tärkeitä ja ne muistuttavat menneistä. Vanhin kankaista on äitini tilkkulaatikosta, kangas, jossa on pinkkejä ja vihreäsävyisiä kukkia. Punaisesta Marimekon kankaasta ompelin itselleni yhdeksi merkkipäiväksi juhlatopin. Puna-keltaruudullisesta kankaasta olen ommellut vuorin tyttäreni kevättakkiin silloin, kun hän oli 1-vuotias. Valkoiset tilkut ovat lakanakankaisia kokeilutilkkuja.
Tällä idealla saa kangaskassista persoonallisen ja kivan näköisen. Samaa ideaa voi käyttää tietysti mihin vaan. Itse tykkäsin siitä, että sain käyttöön pieniäkin tilkkuja, joista tykkään ja myös siitä, että työtä oli mukava tehdä. Käsinompelu oli rauhoittavaa eikä tarvinnut tehdä niin millintarkaa työtä.
Kaunista ja herkkää <3 Boro-kirjonta taitaa olla nyt suosiossa. Mainoskassilla on loistava uusi elämä. Katselin noita kirjontapistoja, niistä saa kyllä sommiteltua juuri omanlaisensa, millaiset jaksaa tai haluaa kirjoa.
VastaaPoistaKiitos, Johanna kommentistasi! Boro-kirjonta on kivaa juuri siksi, että jokainen voi tehdä pistoja ihan oman huvittamisen mukaan ja sommitella niitä tilkkuihin luovasti. Ja jos tilkut kiinnittää kaksipuoleisella liimakankaalla kankaaseen kiinni, kirjontaa voi helposti tehdä automatkoilla tai ulkona. Todellinen kesäkäsityö siis :-)
PoistaSievä ♥ Viimeisimmässä Suuressa Käsityö -lehdessä oli tehty kori samaan tyyliin ja innoistuin, että tätähän voisi kokeilla. Lehdessä taisi olla tosin jokin toinen tekniikka, mutta lopputulos oli hyvin samanoloinen ja etupistoja siinäkin oli käytetty. Muistaakseni. :D Mutta joka tapauksessa, inspiroivan näköistä, ja käsinompelu on minusta käsitöistä kaikista rauhoittavinta tekemistä, että tätä joutuu varmaan kokeilemaan. :)
VastaaPoistaKiitos, Maarit ja pahoittelut vastauksen viivästymisestä! Kiva, jos innostuit. Käsinompelu on minunkin mielestäni rauhoittavaa. Voisikin taas aloittaa uuden kirjontatyön.
PoistaIhana, kun esittelit tämän tekniikan ja annoit sille nimen.
VastaaPoistaJapanissa asuessa nämä pistot tulivat tutuiksi. Ihana tekniikka. Japanilaiset osaavat tehdä hienosti ongelmakohdasta tai rikkinäisestä aina jotakin vielä arvokkaampaa. Ihana taito, jonka itsekin haluaisin oppia.
Kiitos, Riina! Tämä on kyllä todella kaunis tekniikka ja idea vanhojen kankaiden käytöstä on minulle erityisesti mieleen. Uskon, että oppisit tämän kyllä helposti. Kannattaa kokeilla.
Poista