Siirry pääsisältöön

Pikkujoulumekko

Kirjoitin joku aika sitten saumurikokeiluistani. Alkuinnostuksissani ostin kankaat kahteen mekkoon Eurokankaasta. Suunnittelin ompelevani pikkujouluihin kunnon pikkujoulumekon, sellaista kun minulla ei ole koskaan ollut. Aikaa tuntui tietysti siinä vaiheessa olevan reilusti. Viikkoa ennen pikkujouluja minulla oli viikonloppuna aikaa, joten silloin tyhjensin keittiön pöydän (miten se aina täyttykin ;-) ja leikkasin kankaat. Kaavana käytin perusraglahihaisen trikoomekon/paidan kaavoja, jotka olen joskus jäljentänyt jostain käsityölehdestä. Vastaavia malleja on näkynyt useissa käsityölehdissä. Leikkamisessa kankaan riittävyys suhteessa helman pituuteen oli mietittävä tarkaan. Sain kuitenkin sijoiteltua kaavat niin, että hihankin sain leikattua oikeassa joustosuunnassa. Kangas oli siis joustavaa, paljettipintaista, oikein bling-bling-kangasta.

Mekon ompeli kasaan melko nopeasti saumurilla surautellen. Sovitusvaiheessa tuntui, ettei tästä mitään hienoa mekkoa tulekaan. Selässä kun oli paljon ylimääräistä kangasta ja helma monista mittauksista huolimatta liian pitkä. Onneksi kaikki ongelmat oli korjattavissa. Tein selkään kaksi muotolaskosta, jotka heti tekivät mekosta istuvamman. Helmaa lyhensin reippaasti. Ompelukonetta tarvittiin hihojen ja helman käänteissä. Pääntiehen ompelin saumurilla kaitaleen, jonka käänsin nurjalle puolelle ja tein ompelukoneella vielä päällitikkauksen.


Mekosta tuli hyvä. Olin tyytyväinen lopputulokseen, joka vastasi mielikuvaani valmiista mekosta. Ainut ongelma mekkokankaassa oli se, ettei kangas kestä vesipesua. Huomasin tämän vasta kotona kangaskaupasta tultuani. Päätin silti ommella mekon riskistä huolimatta. Ompelin kainaloihin hikilaput (kuullostaapa ällöltä) tummasta, pehmeästä kankaasta, jotka ompelin käsin muutamalla pistolla mekkoon kiinni. Niiden vuoksi hihat näyttävät kuvassa hieman tönköltä eikä kangas laskeudu. Ne saa helposti pesuun ja muuten mekon alla oli ja on aina oma alusmekko, joten likaantuminen on erittäin vähäistä. Voin kokeilla jäljelle jääneiden tilkkujen pesua ja katsoa, mitä tapahtuu. Luulenpa, että vesipesu saattaa irrottaa paljetit, jotka on ehkä liimattu kankaaseen. Onneksi mekon voi hätätapauksessa viedä pesulaan kuivapesuun.

Mekko siis valmistui, viimeisenä iltana ennen pikkujouluja. Pienessä kiireessä, vähän paniikissa ommellen, mutta valmistui kuitenkin. Juhlatkin olivat onnistuneet ja hauskat. Mekko osoittautui toimivaksi ja aika säihkyväksi. Työkaverit kutsuivatkin minua pikkujouluillan aikana discopalloksi.

kimaltava mekko

Kommentit

  1. Ihan täydellinen pikkujoulumekko!! Kuvaukset ja kehut siitä kantautui aivan naapurityöyhteisöön asti ;-) Kaisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, täydellinen pikkujouluihin, mut ei ehkä mihinkään muualle ;-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oslo-pipo ja muut neulelahjat

Uusi vuosi on alkanut ja olen lomaillut oikein kunnolla. Olen ottanut rennosti ja viettänyt aikaa perheen kanssa kotoillen. Hämmästyksekseni olen katsonut jopa muutaman elokuvan ilman neuletta käsissäni. Poikkeuksellista minulle, mutta tauko tekee hyvää, mukavasta harrastuksestakin. Loppulomasta sain siivottua työhuoneeni ja tehtyä pari pitkään keskeneräisenä ollutta käsityötä loppuun. Joten voin aloittaa tämän vuoden melkein puhtaalta pöydältä.

Tässä postauksessa kuitenkin vielä viime vuoden neulomuksiani, nimittäin joululahjaneuleet. Minä harvemmin innostun mistään hitti-asiasta. Tai olen vähän mattimyöhänen ja toteutan idean vasta sitten, kun se ei enää ole hitti. Viime syksynä Oslo-pipoja valmistui monen bloggarin toimesta ja niitä vilahteli Insta-tileillä usein. Kiinnostuin piposta sen yksinkertaisuuden vuoksi. Päätin neuloa kummipojalleni sellaisen joulupakettiin, koska arvelin alakouluikäisen käyttävän sellaista. Kummitäti kun ei ole ehkä muuten aallonharjalla nykymuodin suhte…

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää. 
Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva. 

Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla.

Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen.

Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilmava. Lankaa ei mennyt ko…

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!