Siirry pääsisältöön

Pitkästä aikaa onnistunut villapaita

Olen neulonut elämäni aikana ehkä alle kymmenen villapaitaa. Villapaidan neulominen on minulle jotenkin haasteellinen, koska sen pitäisi olla päällä sopivan kokoinen. Nämä kokojutut taitavat olla minulle niitä hankalia asioita neulomisessa. Muutaman kerran on nimittäin käynyt niinkin, että paita on jäänyt kokonaan käyttämättä väärän koon vuoksi. Opeteltavaa siis riittää.

Joululomalla päätin aloittaa kauan muhineen ajatuksen turkoosista neuleesta. Malli oli Suuri Käsityö-lehdessä 1/2013 ja silloin jo päätin neuloa kyseisen neuleen. Ostin langat (Novitan Rose) tarjouksesta, nekin jo kauan sitten. Nyt oli oikea hetki aloittaa, oli langat, ohje ja innostus. Ja vielä lomaakin (aloitin siis paidan neulomisen joululomalla).

Lomalukemiset ja -käsityöt sattui olemaan samaa sävyä 

Tein oikein mallitilkun ja totesin käsialani olevan melko löysää (taas kerran). Siinä sitten sumplasin puikkojen kokojen ja silmukkamäärien kanssa ja päädyin ihan omiin ohjeisiin. Käsityölehden ohjeesta katsoin oikeastaan vain kappaleiden muodot.

Aloitin luomalla 50 silmukkaa takakappaleeseen 7,0 mm:n pyöröpuikoilla ja neuloin sileää neuletta paidan pituuden verran, noin 60 cm. Etukappaleen tein täsmälleen samalla tavalla. Kappaleet ovat siis suorakaiteen muotoisia. Pohdin aluksi tekeväni suljettuna neuleena paidan kainaloihin asti, mutta jotenkin ajattelin suorakaidepalojen olevan parempi vaihtoehto siinä vaiheessa, kun palat pingotetaan oikeaan muotoonsa.


Hihoja aloittaessa päätin kokeilla molempien hihojen neulomista yhtä aikaa. Koska tein ohjetta vähän omasta päästä ja levensin missä milloinkin, oli helpompi tehdä molempia hihoja samanaikaisesti. Ei tarvinnut neuloessa tehdä muistiinpanoja silmukoiden levennyskohdista. Hihoja varten loin 22 silmukkaa ja neuloin sileää neuletta noin 50 cm. Tein molemmissa reunoissa silmukan lisäyksen satunnaisen tasaisesti yhteensä 4 kertaa. Neuloin pyöröpuikoilla aina ensin toista hihaa oikean ja nurjan puolen ja sitten neuloin samat kerrokset toiseen hihaan.


Pingotin kostutetut kappaleet muotoonsa ja ompelin saumat. Neuloin lisäksi vielä pötkylän kaulaan. Siitä tuli hieman löysähkö. Lankaa jäi kyllä reilusti yli, joten voin vaikka neuloa vielä toisenkin hieman kapeamman tuubin kauluriksi.


Paita on pitkästä aikaa onnistunut vaatekappale ja sellainen, joka meni heti käyttöön. Paita on myös lämmin, mikä on aika tärkeä näillä pakkasilla ja kaiken lisäksi ihanan värinen (kuvissa muuten paidan väri poikkeaa hieman oikeasta väristä, postauksen alkukuvien väri on lähempänä todellisuutta). Tykkään <3


Kiitos minun ja paidan kuvaamisesta Versoja Vaahteramäellä-blogin Riinalle ja myös kuvausseurana olleille muille ihanille naisille!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pääsiäiskoristeita shampoopullosta

Pääsiäinen innostaa askartelemaan. Viime vuonna askartelin ristipistokoristeltuja pääsiäismunia ja hakapunottuja munakuppeja. Tänä vuonna innostuin askartelemaan pieniä koristeita pajun- tai koivunoksiin. Tälläkin kertaa käytin askarteluissani pääosin kierrätettyjä materiaaleja.
Leikkasin keväisen vihreästä, tyhjästä shampoopullosta pohjan ja yläosan irti. Pullon sivuista leikkasin lehden muotoisia paloja piirtämäni kaavan avulla. Tein lehtiin reiät ripustusta varten nahkareiittimellä. Reikiin pujotin ompelulankaa.





Toisesta, vaalean turkoosin sävyisestä pullosta leikkasin pieniä pyörylöitä, joiden reunoihin tein myös nahkareiittimellä reikiä. Näihin reikiin virkkasin kukan terälehdet ohuella virkkauslangalla seuraavan ohjeen mukaan:

      1. Virkkaa kiinteä silmukka reikään ja reikien väliin 3-5 ketjusilmukkaa.
      2. Virkkaa 5 pylvästä  reikien puolivälissä olevaan silmukkaan (toinen tai kolmas ketjusilmukka)            ja reiän kohdalla piilosilmukka.
      3. Päättele langat ja …

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!

Vapun kunniaksi korvakoruja kierrätetyistä korkeista

Kevään koittaessa innostun käyttämään roikkuvia korvakoruja paljon enemmän kuin talvella. Pipojen ja sähköisten hiusten kanssa roikkuvat asiat pään ympärillä ovat vaan jotenkin liikaa. Lähestyvän vapun, kevään iloisen juhlan kunniaksi päätin askarrella muutamia uusia korvakoruja kotoa löytyneistä materiaaleista.


Ensimmäiset esittelemäni korvakorut olen tehnyt kuohuviinipullon korkeista. Korkista olen sahannut (onnistuu myös veitsellä leikaten) noin 0,5 cm paksun siivun toisesta päästä. Käytin sellaisia korkkeja, joissa oli suunnilleen samanlainen teksti. Tämän jälkeen lakkasin korkkisiivut ja porasin Dremelilläni pienet reiät. Korvakorukoukkuja varten väänsin hopeoidusta kuparilangasta kuvien mukaiset kolmiot, jotka painoin  kiinni porattuihin reikiin ja niihin pujotin korvakorukoukut. Korutarvikkeet olen ostanut Villihelmestä.




Kivoja ideoita viini- tai kuohuviinipullon korkkien käytöstä löytyy myös Emilian aitta- blogista.
Myös kruunukorkeista voi tehdä koruja. Niiden käytössä on us…