sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Pyöräilylapaset

Ensimmäinen postaukseni blogissani oli virkattu raitapaita polkupyörääni. Sillä samaisella pyörällä olen koko syksyn polkenut töihin lähes joka päivä. Pyrkimys tietysti olisi, että joka päivä. Aamut ja myös iltapäivät ovat nyt syksyn aikana olleet todella pimeitä. Usein olen ajellut varovasti varsinkin tien ylityksissä, kun autoilijoiden huomaamisesta ei voi aina aamukiireessä olla varma. Minulla on pyörässä lamppu, joka on aina ajaessa automaattisesti päällä. Takakorissa olevassa laukussa on myös heijastin ja pyörän takana normaali kissansilmä. Perusturvallisuudesta on siis huolehdittu. Mutta itsekin autoillessa huomaan, että pyöräilijöitä on välillä, varsinkin sateella, erittäin vaikea havaita.

Heijastinliivit eivät kaupassa kovin paljon maksa. Löysin kuitenkin kotoa Tekniikan Maailman lehtitilauksesta lahjana miehelleni tulleen XXL-kokoisen heijastinliivin, joka oli käyttämättömänä. Se päällä olen polkenut viime kuukaudet töihin. Joka kerta liivin päälle pukiessa mietin, että osaisinhan minä tämän liivin pienentääkin itselleni sopivaksi. Tosin, en muutenkaan pyöräillessäni näytä parhaimmalta, joten yksi jättikokoinen heijastinliivi ei nyt niin haittaa ;-)

Joululomalla päätin kuitenkin pienentää liivin sopivaksi. Helposti olka- ja sivusaumoista vähän sisään. Lisäksi lyhensin hieman helmaa. Ompelin heijastinnauhaa myös TN-mainoksen päälle.

Pimeällä pyöräillessäni olen myös miettinyt suuntamerkin näyttämistä. Kun pimeässä heilautan kättäni jompaan kumpaan suuntaan, ei kukaan välttämättä näe sitä. Tähänkin turvallisuusasiaan piti lomalla paneutua.


Neuloin Novitan ohjeilla isot lapaset Huopanen-langasta. (Minun ohjeeni oli hieman erilainen, kuin tuo Novitan linkistä löytyvä. Aikaisempaa ohjetta en enää löytänyt. Periaate on kuitenkin sama.)  Lapaset valmistuivat nopeasti, vaikka neulottavaa olikin normaalia enemmän. Virkkasin lapasten reunaan vielä kolme kerrosta kiinteitä silmukoita ja kolme kerrosta viiden ketjusilmukan kaaria. Viimeiseen kaareen lisäksi 3 kiinteää silmukkaa, 3 ketjusilmukkaa ja vielä 3 kiinteää silmukkaa. Ajattelin näin välttää ranteiden palelun.


Sitten vaan lapaset pesukoneeseen. Novitan ohjeiden mukaan pesin lapaset 40 asteessa, mukana muutama pikkupyyhe ja vähän pyykkipulveria. Lapasten peukaloihin ja kämmenosaan olin taitellut pakastuspussit estämään yhteen huopuminen. Huovutus onnistui hyvin ja pitsikuviokin tulee hyvin esiin. Lapasista tuli paksut ja lämpimän tuntuiset.

Siihen suuntamerkin näyttämiseen vielä. Leikkasin heijastiliivin sivusaumojen ylimääräisistä palasista heijastinpyörylöitä. Niitä ompelin käsin lapasten molemmille puolille. Ompeleminen oli alkuun hieman hankalaa, kunnes keksin, ettei neulalla tarvitse mennä nurjalle puolelle ollenkaan. Lapasten huopa oli niin paksua, että lankaa pystyi kuljettamaan pyörylältä toiselle oikealta puolelta. Nyt on lapasissa suuntamerkin näyttämistä varten heijastimet.




Ensi viikoksi luvattiin kylmenevää säätä ja melko kireääkin pakkasta. Saas nähdä, tarkenenko pyörän selässä (vai iskeekö mukavuudenhalu ja turvaudun autokyytiin).



Pirteitä pakkaspäiviä teille :-)

6 kommenttia:

  1. Tosi ihanat!
    Turvallisuuskin voi olla kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, niin voi. Katotaan nyt tarkeneeko noilla, mut ainakin näkyvyys hieman lisääntyi.

      Poista
  2. Todella ihanat! Ja aivan mahtavat nuo lamppukorvikset pari postausta sitten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Itsekin tykkään lamppukorviksista tosi paljon. Olivatkin jo joulun alla käytössä moneen kertaan.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, näistä tuli yllättävän kauniit.

      Poista

Kiitos kommentistasi!