Siirry pääsisältöön

Pirtanauha yllätti

Suomen Käsityön museolla oli perjantaina 15.4. Tavataan olohuoneessa-tapahtuma teemalla Pirtanauhat. Tiesin kyllä mennessäni, miltä pirtanauhat näyttivät, mutta en ollut koskaan niihin tarkemmin tutustunut. Pirtanauhoista tuli mieleen kansanomaiset käsityöt ja ehkäpä tanhut. Pirtanauhoja on ilmeisesti tehty myös koulukäsityönä ennen minun kouluaikojani, koska useat tuttavani ovat niitä koulussa tehneet.


Museossa sai Omin käsin-näyttelyn olohuoneessa kokeilla pirtanauhan tekemistä. Iltapäivällä siellä oli ollut myös aiheesta luento, johon en ihan ehtinyt. Sen vuoksi en ole ihan varma, käytänkö oikeita termejä tässä postauksessani.


Pirtanauhan tekemiseen tarvitaan nauhapirta, joka on yleensä puinen, kuvassa näkyvä kapistus. Nauhapirtoja on eri levyisiä, vähän sen mukaan, kuinka leveää nauhaa haluaa tehdä. Nauhapirtaan luodaan loimilangat eli pujotetaan samanpituisia villa-, pellava- tai puuvillalankoja niin, että joka toinen lanka on pujotettu reikään ja joka toinen puusäleiden väliin. Loimilangat solmitaan molemmista päistään ja kiinnitetään toisesta päästä esim. pöytään tai oven kahvaan ja toisesta päästä kutojaan. Museossa oli solmittavat vyöt, jotka kiinnitettiin vyötärölle. Tarkoituksena on pitää loimilangat suhteellisen kireänä.


Lisäksi tarvitaan kudelanka, jota kierretään lastan tai kävyn ympärille. En tarkalleen tiedä, mitä eroa kyseisillä välineillä on, mutta joka tapauksessa tarvitaan siis alla olevassa kuvassa näkyviä juttuja ;-)





 Kuvassa lisäksi minun kutomasta pirtanauhasta tehty avaimenperä.

Pirtanauhan kutominen oli yllättävän joutuisaa ja mukavaa. Nauhapirtaa nostetaan ja lasketaan vuorotellen, jolloin lankojen väliin avautuu viriö (eli väli), johon kude pujotetaan. Kudetta kiristetään niin, että loimilangat peittävät kuteen.


Kudoin pirtanauhaa noin 20 cm pätkän, joka leikattiin irti loimista ja solmittiin reunimmaisella langalla. Nauha höyrytettiin silitysraudalla. Sitten se taitettiin kaksinkerroin ja taitokseen laitettiin avainrengas. Viereen ommeltiin ompelukoneella ommel.



Ensimmäinen kokemukseni pirtanauhoista oli erittäin positiivinen. Kiitos museon henkilökunnalle erittäin ammattitaitoisesta ohjauksesta ja myös inspiroivasta ympäristöstä!

Ilostuin kovasti, kun viime viikonloppuna anopin luona vieraillessamme, sain hänen käyttämättömän nauhapirran ja lastan. Sain myös lisäohjeita hänen antamastaan kirjasta Taito tehdä neulalla ja naulalla, jonka on toimittanut Hilkka Opas. Kyseistä kirjaa olen käyttänyt myös hieman apuna tätä postausta kirjoittaessani. Suunnitelmissa on kokeilla pirtanauhan tekemistä erilaisilla langoilla. Käyttötarkoituksiinkin on jo hieman ideoita. Ehkä joku päivä ideat myös toteutuvat...



Hyvää keväistä viikkoa sateisesta kelistä huolimatta!

Kommentit

  1. Wautsi, näyttää kivoilta!! Ja taas sulla on uusi kässätekniikka hallussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja tää oli helppo tekniikka. Kivaa oppia uusia juttuja ja vähän innostua (taas).

      Poista
  2. Tosi hienoja ja sinä osaat nyt noita tehdä.
    Tuuppa käymään Aurinkokujallakin ja osallistu arvontaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Hieno tekniikka ollut kokonaan opppimatta :-)

      Poista
  3. Mahtavan erilaisia kuvioita voi saada samalla välineellä. Varmasti vain mielikuvitus on rajana kuvioiden määrässä. Ihanaa, jos tuollainen perinteinen tekniikka säilyy käytössä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Tätä pitäisi kyllä edelleen opettaa kouluissa. Perinteet on hyviä ja arvostettavia. Niitä voisi vaikka vähän muokata trendikkäämmiksi vastaamaan tämän päivän juttuja.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oslo-pipo ja muut neulelahjat

Uusi vuosi on alkanut ja olen lomaillut oikein kunnolla. Olen ottanut rennosti ja viettänyt aikaa perheen kanssa kotoillen. Hämmästyksekseni olen katsonut jopa muutaman elokuvan ilman neuletta käsissäni. Poikkeuksellista minulle, mutta tauko tekee hyvää, mukavasta harrastuksestakin. Loppulomasta sain siivottua työhuoneeni ja tehtyä pari pitkään keskeneräisenä ollutta käsityötä loppuun. Joten voin aloittaa tämän vuoden melkein puhtaalta pöydältä.

Tässä postauksessa kuitenkin vielä viime vuoden neulomuksiani, nimittäin joululahjaneuleet. Minä harvemmin innostun mistään hitti-asiasta. Tai olen vähän mattimyöhänen ja toteutan idean vasta sitten, kun se ei enää ole hitti. Viime syksynä Oslo-pipoja valmistui monen bloggarin toimesta ja niitä vilahteli Insta-tileillä usein. Kiinnostuin piposta sen yksinkertaisuuden vuoksi. Päätin neuloa kummipojalleni sellaisen joulupakettiin, koska arvelin alakouluikäisen käyttävän sellaista. Kummitäti kun ei ole ehkä muuten aallonharjalla nykymuodin suhte…

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää. 
Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva. 

Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla.

Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen.

Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilmava. Lankaa ei mennyt ko…

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!