Siirry pääsisältöön

Taidepohdintaa ja yksi näyttelykäynti

Ilman minkäänlaista ennakkosuunnittelua viime aikoina on tullut käytyä useammassa taidenäyttelyssä. Tämän blogin elinaikana olen oppinut itsestäni ainakin sen, että taidan oikeastaan tykätä taiteesta ja myös taidenäyttelyissä käymisestä. Melkein kuukauden sisään kaksi näyttelyistä on ollut tekstiilitaidenäyttelyä. En tiedä, bongailenko herkemmin käsitöihin liittyvät kulttuuriuutiset, vai onko niitä sattunut vain samaan ajankohtaan minun ympärilleni.

Tekstiilitaide on jotenkin aikaisemmin jäänyt pimentoon. En muista ennen tätä vuotta käyneeni koskaan ihan pelkässä tekstiilitaidenäyttelyssä. Lehtijuttuja olen saattanut lukea aiheesta, jos kohdalle on osunut. Arvostan suuresti käsitöitä ja niiden tekijöitä. Tekstiilitaide on minun mielestäni ennen kaikkea taitavaa ja luovaa kädentaitoa, jossa kauneus tai joku muu ominaisuus on käyttöarvoa olennaisempaa. Tekstiilitaide voi ulottua käyttöesineisiinkin, mutta useimmiten teokset on tehty ihailtavaksi. Tekstiilitaiteessa puhuttelee myös se, että itse tietää, kuinka hidasta työskentely voi olla. 

Jyväskylässä on vielä 15.2. asti kolmen suomalaisen tekstiilitaiteilijan yhteisnäyttely Kolmen piiri Galleria Beckerissä. Viime perjantaina vietin mukavan iltapäivän ystäväni seurassa. Työpäivän jälkeen suuntasimme ensin kuntosalille, jossa saimme juoksumatolla puuskuttaessa samalla juteltua tärkeimmät kuulumiset. Sen jälkeen menimme katsomaan kyseisen taidenäyttelyn. 


Näyttelyssä oli mukana töitä Inka Kivalolta, Heli Tuori-Luutoselta ja Riitta Turuselta. Taiteilijoiden työt oli sijoitettu taidokkaasti tilaan ja mielestäni ne sopivat toistensa kanssa hyvin yhteen. 



Keskisuomalaisessa (8.2.) oli arvio näyttelystä eikä siinä kovasti ylistetty näyttelyä. Itse en ole taitava arvioimaan teoksia enkä osaa käyttää ehkä oikeita sanojakaan. Katselin teoksia uteliaana, avoimin mielin, miettien mitä ajatuksia ne minussa herättävät. Toisaalta olin kiinnostunut myös teosten valmistustavoista ja katselin töitä myös hyvin läheltä. Ihalin pieniä kirjontapistoja, joilla Riitta Turunen oli tehnyt kasviaiheita ohueen valkoiseen sifonkiin. Pidin paljon myös Heli Tuori-Luutosen pienistä akvarellimaisista teoksista, joissa oli erivärisiä pyörylöitä ja muita muotoja. Niiden värikkyys upposi todella minuun. Nämä työt oli tehty myös kirjomalla, vähän niin kuin maalaamalla langoilla kankaaseen. Upeat värit olivat pääosassa Inka Kivalon kuvakudoksissa.




Näyttelyssä käynti rauhoittaa aina ja työviikon jälkeen jotenkin vielä tehokkaammin. Mieleen jäi pyörimään kauniit värit ja muodot ja gallerian valoisa ja rauhallinen tunnelma.

Aurinkoa ja lepoa viikonloppuun!



Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pääsiäiskoristeita shampoopullosta

Pääsiäinen innostaa askartelemaan. Viime vuonna askartelin ristipistokoristeltuja pääsiäismunia ja hakapunottuja munakuppeja. Tänä vuonna innostuin askartelemaan pieniä koristeita pajun- tai koivunoksiin. Tälläkin kertaa käytin askarteluissani pääosin kierrätettyjä materiaaleja.
Leikkasin keväisen vihreästä, tyhjästä shampoopullosta pohjan ja yläosan irti. Pullon sivuista leikkasin lehden muotoisia paloja piirtämäni kaavan avulla. Tein lehtiin reiät ripustusta varten nahkareiittimellä. Reikiin pujotin ompelulankaa.





Toisesta, vaalean turkoosin sävyisestä pullosta leikkasin pieniä pyörylöitä, joiden reunoihin tein myös nahkareiittimellä reikiä. Näihin reikiin virkkasin kukan terälehdet ohuella virkkauslangalla seuraavan ohjeen mukaan:

      1. Virkkaa kiinteä silmukka reikään ja reikien väliin 3-5 ketjusilmukkaa.
      2. Virkkaa 5 pylvästä  reikien puolivälissä olevaan silmukkaan (toinen tai kolmas ketjusilmukka)            ja reiän kohdalla piilosilmukka.
      3. Päättele langat ja …

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!

Vapun kunniaksi korvakoruja kierrätetyistä korkeista

Kevään koittaessa innostun käyttämään roikkuvia korvakoruja paljon enemmän kuin talvella. Pipojen ja sähköisten hiusten kanssa roikkuvat asiat pään ympärillä ovat vaan jotenkin liikaa. Lähestyvän vapun, kevään iloisen juhlan kunniaksi päätin askarrella muutamia uusia korvakoruja kotoa löytyneistä materiaaleista.


Ensimmäiset esittelemäni korvakorut olen tehnyt kuohuviinipullon korkeista. Korkista olen sahannut (onnistuu myös veitsellä leikaten) noin 0,5 cm paksun siivun toisesta päästä. Käytin sellaisia korkkeja, joissa oli suunnilleen samanlainen teksti. Tämän jälkeen lakkasin korkkisiivut ja porasin Dremelilläni pienet reiät. Korvakorukoukkuja varten väänsin hopeoidusta kuparilangasta kuvien mukaiset kolmiot, jotka painoin  kiinni porattuihin reikiin ja niihin pujotin korvakorukoukut. Korutarvikkeet olen ostanut Villihelmestä.




Kivoja ideoita viini- tai kuohuviinipullon korkkien käytöstä löytyy myös Emilian aitta- blogista.
Myös kruunukorkeista voi tehdä koruja. Niiden käytössä on us…