Siirry pääsisältöön

Maksimekko

Viime kesänä kulissien takaisesta elämästä kertoessani kirjoitinkin ommelleeni itselleni maksimekkoa. Löysin kankaan Eurokankaan viskoosipalojen laatikosta yllättäen ihan penkomatta. Siinä se pötkötti kasan päällimmäisenä ja odotti. Olin ajatellut ompelevani maksimekon, joka sopisi hyvin farkkutakin kanssa ja tämä kangas vaikutti väreiltään juuri sopivalta.

Päätin kokeilla mekon leikkaamista ilman kaavoja, koska en löytänyt käsityölehdistä mieluista mallia. Ja toisaalta halusin yksinkertaista ja nopeasti valmistuvaa. Jälkiviisaana voisi todeta, että olisin voinut piirtää kaavat vanhasta mekosta, jota kyllä käytin kaavana leikatessani. Mutta nyt kokeilin tällaista. Laitoin trikoisen mekon kankaan päälle ja leikkasin. Vuorikangasta leikkasin yläosaan alavaroiksi huolittelemaan pääntien ja kädentiet.


Ommellessa tajusin, etten oikein tiedä, kuinka saisin huoliteltua siististi samalla kertaa pääntien ja kädentiet. Päätin kysyä asiaa viisaammilta ja laitoin facebookin Ompeluelämää-ryhmään kysymyksen. Sieltä vastattiinkin jo saman illan aikana. Tässä linkki ohjeeseen.



Ompelin ensin alavarat ja sitten sivusaumat. Sivusaumoja piti hieman kaventaa, kun olin jättänyt varmuuden vuoksi reilut saumanvarat. Jätin melko pitkät halkiot molemmille sivuille helpottamaan kävelyä. Vyötärön kohdalle ompelin vuorikankaasta nauhakujan mekon sisäpuolelle. Sinne pujotin pari senttisen kuminauhan ja ompelin päät yhteen. Lopuksi ompelin helman.



Mekko onnistui melko hyvin siihen nähden, että tein sen ilman kaavoja. Mekkokangas on ihanan vilpoisa ja laskeutuva. Tänä kesänä mekko on ollut ahkerassa käytössä, koska se on sopivan löysä ja liehuva. 

Tyttäreni on ottanut mekkokuvat Asikkalassa sijaitsevan Urajärven kartanomuseon pihassa, joka on kyllä tutustumisen arvoinen kesäretkipaikka. Suosittelen osallistumaan esittelykierrokselle, koska kartanon tarina on mielenkiintoinen. 

Helteistä heinäkuun jatkoa ja leppoisaa lomaa kaikille lomaileville!

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Kiitos, Anna! Tykkään siitä itsekin tosi paljon.

      Poista
  2. Vau, tosi upea ja toi sininen sopii sulle tosi hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjo-Riitta! Sininen oli lempiväri nuoruudessa, mutta viime vuosina se on jäänyt ihan kokonaan unholaan. Nyt vuosien tauon jälkeen se sopii omaankin silmään paremmin :-)

      Poista
  3. Tosi onnistunut kokeilu! Tykkään, kuinka olet tuon kuosinkin kuositellut kaavattomaan mekkoosi. Napakymppi kaikin puolin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maarit! Mekko onnistui taas kerran vähän niin kuin vahingossa näin hyvin. En osannut kovasti suunnitella lopputulosta tehdessäni :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h