Ompeluinnostus, osa 1

Kototeon Sanna haastoi tutkimaan vaatekaappiaan ja miettimään vaihteeksi omaa pukeutumistaan. #Renew Mama- kampanjassa ommellaan kaunista ja ihanaa itselle ja näytetään hyvältä naisena. Minä en juurikaan ompele vaatteita muulle perheelleni, mutta en ole kyllä vähään aikaan ommellut itsellenikään. Tai olen saattanut aloittaa ompelukset, mutta ne ovat jääneet vaiheeseen. 

Sannan innostamana tutkiskelin omaa vaatevarastoani. Siellä on ehkä paljonkin vaatteita, mutta sellaisia varmoja, hyvännäköisiä arkivaatteita puuttui. Trikoopaitoja oli useita, mutta vain kaksi sellaista, joita voi pitää ilman neuletakkia. Yksivärinen perushame puuttui myös. Neuletakkejakaan ei ollut liiaksi, varsinkin kun käytän niitä talvisin jatkuvasti. Ja mekkopula tuntuu olevan krooninen. 

Sormustin-blogin Anni haastoi samoihin aikoihin ottamaan kaapissa olevat kangasaarteet käyttöön. En koe olevani kangas- tai lankahamsteri, joka innostuisi ostamaan tarvikkeita ilman suunnitelmaa, mitä niistä tekisi. Siis ihan vain siksi, että kangas tai lanka on vaan niin ihanaa. Mutta siltikin kaapeistani löytyy kankaita, joita on vain sinne vuosien varrella siunaantunut. Annin #hillotkäyttöön-idea sopi loistavasti yhteen Sannan ompeluhaasteeseen. Niinpä päätin ryhtyä toimeen.

Muutamissa seuraavissa postauksissa esittelen teille ompeluinnostukseni tuotoksia. Oli kiva huomata, että tällainen ompeluhaaste sai tarttumaan toimeen ja ihan oikeasti innostumaan. Kiitos siis ihanat naiset, haasteista!

Tässä ensimmäisessä postauksessa esittelen teille hameen ja trikoopaidan. 

Vaatekaappini hametilanne oli siis hieman kehnohko. Farkkuhame löytyy ja muutama värikäs hamonen. Perushame arkisen värisenä siis puuttui kokonaan. Hamekankaan olen saanut tädiltäni, koska hänellä ei ollut kankaalle käyttöä. Kangas oli ollut hänelläkin useamman vuoden varastossa. Minullakin se ehti hilloutua muutaman vuoden kaapissa. Kangas tuntuu erittäin laadukkalta. Päätin ommella perushameen töihin paksujen sukkahousujen kaveriksi. Malliksi valikoitui yksinkertainen kapea hame Suuri Käsityö-lehdestä (9/2014). Takana keskellä on vetuketju ja helmassa pieni halkio. Hameessa on myös vuori. Lisäsin eteen sauman, jotta saisin siitä tikkauksilla hieman arkisemman. Muokkasin kaavaa myös niin, että lisäsin muutamia senttejä vyötärölle. Kun sain hameen ommeltua kasaan, se ei istunut jotenkin päälleni ollenkaan. En tiedä, vaikuttivatko kaavoihin tekemäni muutokset siihen. Mutta onneksi on äiti, joka ammattiompelijan varmuudella piirsi minulle ompeluviivat suoraan hameen saumanvaroihin. Ja kappas, hame istui heti. Tästä tuli heti suosikkityövaate. Hame on sopivan yksinkertainen ja eleetön. Taskuja ei hameessa ole, mutta se onkin sen ainut puute.

Ostin Eurokankaasta punaista trikoota vuonna 2006 ajatuksena ommella Suuri Käsityö-lehdessä ollut kiva trikoopaita. Jostain syystä paita jäi ompelematta. Nyt päätin ilostuttaa itseäni pirteän värisellä paidalla, joka olisi sopiva töihin ja myös vapaa-aikaan. Se ei saisi olla liian tiukka, mutta kuitenkin sellainen, joka mahtuisi tarvittaessa myös neuletakin alle. Löysin aika yksinkertaisen, raglanhihaisen paidan kaavat Suuresta Käsityölehdestä (8/2014). Muokkasin kaavaa vain hieman lisäämällä sekä etu- että takakappaleeseen pari senttiä väljyyttä kappaleen keskelle.  

Tämän surauttelin melko nopeasti äitini vanhalla saumurilla valmiiksi, kun vauhtiin pääsin. Hihat ovat hieman vajaamittaiset, koska kangasta ei riittänyt pidempiin. Oikeastaan näin on ihan hyvä. Kuvissa kaulassani oleva tuubihuivi on ensimmäinen briossineulokokeiluni. Käytin siihen kaikki paksummat kaapissa lojuneet langat.

Ompeluhaaste sai minut todellakin täyttämään vaatekaappiani. Innostus jatkuu ja luvassa on lisää itselleni ommeltuja vaateita tulevissakin postauksissa.

Kiitos rakkaalle tyttärelleni kuvien ottamisesta!

Ihanaa sadepäivää teille kaikille! Minä siirryn onnellisena jatkamaan lomapäivää saumurin äärelle.