Siirry pääsisältöön

Kierrätyskorut jumppapallosta



Meillä on kaksi kissaa. Olohuoneen lattialla ollut jättikokoinen jumppapallo sai yleensä olla ihan rauhassa, mutta eräänä yönä heille oli tullut ilmeisesti tylsää, kun piti jumppapallolla alkaa leikkiä. Lopputuloksena se, että jumppapalloon tuli reikä. Yritin paikata sitä ilmastointiteipillä, mutta eihän se auttanut. 


Isossa jumppapallossa on melko paljon muovia ja mietin sen käyttöä johonkin. Olen aikaisemmin tehnyt koruja polkupyörän kumista ja tämä oli materiaalina samantapaista. Päätin tehdä muovista koruja.


Minulla on pyöreäpäinen meisti, virallisesti reikämeisti, jolla sain muovista irroitettua samankokoisia pyörylöitä. Meisti on vähän niin kuin piparkakkumuotti, mutta terävämmillä reunoilla. Vasaralla paukuttelemalla pienen laudan pätkän päällä sain kätevästi paljon saman kokoisia pyörylöitä.


Ompelin pyörylät peräkkäin kiinni toisiinsa ompelukoneen suoralla ompeleella. Ompelukone ei oikein helposti kulkenut nahkean jumppapallon pinnalla. Välillä kone jäi junnaamaan paikoilleen ja sitä piti vähän auttaa vetämällä ja työntämällä. Ompelut tein ihan tavallisella ompelulangalla ja normikoneella. 


Tein yhden pitkän kaulakorun ja kolmen pyörylän korvakorut. Korvakoruihin tein ylimpään pyörylään reiät, joihin laitoin välirenkaan ja korvakorukoukun. 


Sain vähän kierrätettyä roskiin menevää muovia ja samalla itselleni kivat korut. Nämä eivät paljon paina ja ovat käytössä kivat.


Mistä materiaalista sinä tekisit vastaavat korut? Löytyykö kotoasi jotain kierrätettävää materiaalia tämän kaltaisiin koruihin? 

Inspiroivaa viikkoa!











Kommentit

  1. Sulla on tosiaan mahtava mielikuvitus ja luovuuden lahja!
    Koruista tuli todella kauniit ja varmasti myös monikäyttöiset niin arkeen kuin juhlaankin.

    VastaaPoista
  2. Olet tosi luova.
    Mietin, että tähän sopisi pilalle pesemäni villahuopakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huopa sopisikin loistavasti. Sitä olisi paljon helpompi ommellakin kuin tätä nahkeaa muovia.

      Poista
  3. Onneksi löysin tämän jutun, olipa mielenkiintoista ja kekseliästä. MIstä olet hankkinut meistin? Oliko sinulla piston pituus normaalia pidempi, kun ompelit?

    Mietin ihan äsken uusia ompelumateriaaleja, tuli tylsästi mieleen vain kahvipussit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Johanna! Ostin meistin jostain normirautakaupasta jo vuosia sitten. Piston pituus oli ehkä vähän pidempi, mutta kone jäi helposti junnaamaan melkein paikoilleen.

      Kahvipussit olisi myös hyvä idea. En tiedä, voikohan niitä ommella ihan tavallisella ompelukoneella ja -neulalla. Ehkä.

      Poista
  4. Tulin vielä takaisin pinnaamaan idean muistiin. Oliko sulla oma pinterest tili? En ainakaan täältä blogista löytänyt linkkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mulla on pinterest-tili Lumisiivet-nimellä, mutta en olekaan sitä lisännyt blogiin. Kiva, kun pinnasit idean muistiin :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin oikein neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tullut tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkave

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Avainkaulanauhoja työpäivään

Töissä on hyvä, että avaimet ovat aina käden ulottuvilla. Kätevintä on roikottaa niitä kaulassa, jolloin ne eivät unohdu mihinkään pöydän nurkalle. Kaikissa vaatteissakaan ei ole aina taskuja, johon avaimet kätevästi saisi. Tällaisin ajatuksin aloin tekemämään itselleni avaikaulanauhoja, koska kyllästyin ei niin kovin kauniisiin mainoskaulanauhoihin. Huomasin myös, että todella pienellä väkertämisellä saa työpäivää piristävän asusteen valmiiksi. Nämä avainkaulanauhat kuuluvat pika-askarteluihin, ainakin helmiversioiden osalta. Eli tällaisen ehtii vielä pyöräyttää vaikka ystävälle lahjaksi huomisen ystävänpäivän kunniaksi. Varsinkin, jos kotona sattuu olemaan oikeanlaisia tarvikkeita. Valkoinen helmiavainnauha on tehty puuvillaisesta mustasta nyöristä ja valkoisista puuhelmistä. Taitoin pitkän nyörin kaksinkerroin ja laitoin keskelle avainrenkaan. Perään vuorotellen solmu ja helmi, niin monta kertaa kuin helmiä haluaa laittaa. Nyörin päät voi solmia niskan taakse yhteen