Siirry pääsisältöön

Käsityöpussi

Olen tällä viikolla siivoillut kaappeja ja törmännyt moneen nostalgiseen esineeseen. Muistoja ja tunnelmia on tulvahtanut mieleen. On ollut kiva muistella menneitä. Toisaalta on ollut hyvä antaa joitakin asioita pois. Jotkut esineet ovat päässeet uudelleen esille unohduksen jälkeen. Nostalgiasta tuli mieleen esitellä oma käsityöpussini, usein mukanani kulkeva pussi, jossa viimeisin keskeneräinen käsityö.


Minun käsityöpussini on peräisin 80-luvulta. Olen tehnyt sen koulussa, muistaakseni kolmannella tai neljännellä luokalla. Kangas on laadukkaan tuntuista, ehkä puuvillaa ja pellavaa. Meillä oli melko tiukka käsityönopettaja ja hän vaati ehdottoman siistiä työn jälkeä. Se kyllä näkyy saumoissa, jotka on tehty viimeisen päälle. Pussukan päälle on kirjailtu ketjupistoilla omat nimikirjaimet. Pistot ovat todella pieniä ja huolellisesti tehtyjä. Nauhakujaan on pujotettu nyöri, josta pussukan voi myös laittaa roikkumaan. Jos nyt tekisin samanlaisen työn, luulenpa, ettei lopputulos olisi ihan noin siisti.




Tämä käsityöpussi lojui vuosia jossain laatikossa, missä säilytin muistoja lapsuudesta. Muutama vuosi sitten löysin sen ja otin jatkuvaan käyttöön. Pussukka on juuri sopivan kokoinen, kätevä napata isompaan käsilaukkuun mukaan. Nyöristä pussukan on saanut roikkumaan esimerkiksi bussissa edessä olevan penkin kahvaan tai kotona joskus nojatuolin käsinojaan. Silloin lankakerä ei pyöri lattialla ja kerää mukaansa kaikkia kissankarvoja.



Viime aikoina käsityöpussukka on kaivettu esille mm. junassa, hotellissa, autossa, kahvilassa, uimahallin aulassa, ihanassa teehuoneessa (Teeleidi), terveyskeskuksen odotusaulassa, lankakaupassa (Neuloosi) ja ihan omassa kodissa. Toiset kaivavat odotteluhetkessä taskustaan kännykän, minä usein neuleen. Aina on hyvä olla tekeillä odottelutilanteisiin sopiva neulomus. Millaisia käsityöpussukoita teillä mahtaa olla?

Kommentit

  1. Kätevää! Juuri eilen mietin, että nykyään ihmiset kaivavat kännykät esiin joutoaikoina. Ennen varmasti moni nainen kaivoi neuleen esiin. Usein pohdin, onko sopivaa neuloa syntymäpäivillä, yleisötapahtumissa ym. Ei kai se ketään haittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Leena. Itsekin olen pohtinut neulomisen sopivuutta eri tilanteisiin. Ainakin se sopii hyvin kaikkiin odottelutilanteisiin. Ei kun puikot heilumaan vaan :-)

      Poista
  2. Ihana pussukka!
    Varmasti on terapeuttisempaa kaivaa käsityöpussi esiin, kännykän sijasta. Minä olen huomannut, että jos hermostuttaa, on mukava antaa käsille jotain tekemistä. Se rentouttaa ja helpottaa tilannetta. Monessa odotustilanteessa ajatukset olisi hyvä saada pois ehkä jännittävästäkin odotuksesta. Olisikin helpottavaa, jos jännityksen saisi purettua käsityöhön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Jatketaan siis kässäpussukoitten kuskaamista ja helpotetaan omaan oloa neulomalla aina kun tarve niin vaatii :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pääsiäiskoristeita shampoopullosta

Pääsiäinen innostaa askartelemaan. Viime vuonna askartelin ristipistokoristeltuja pääsiäismunia ja hakapunottuja munakuppeja. Tänä vuonna innostuin askartelemaan pieniä koristeita pajun- tai koivunoksiin. Tälläkin kertaa käytin askarteluissani pääosin kierrätettyjä materiaaleja.
Leikkasin keväisen vihreästä, tyhjästä shampoopullosta pohjan ja yläosan irti. Pullon sivuista leikkasin lehden muotoisia paloja piirtämäni kaavan avulla. Tein lehtiin reiät ripustusta varten nahkareiittimellä. Reikiin pujotin ompelulankaa.





Toisesta, vaalean turkoosin sävyisestä pullosta leikkasin pieniä pyörylöitä, joiden reunoihin tein myös nahkareiittimellä reikiä. Näihin reikiin virkkasin kukan terälehdet ohuella virkkauslangalla seuraavan ohjeen mukaan:

      1. Virkkaa kiinteä silmukka reikään ja reikien väliin 3-5 ketjusilmukkaa.
      2. Virkkaa 5 pylvästä  reikien puolivälissä olevaan silmukkaan (toinen tai kolmas ketjusilmukka)            ja reiän kohdalla piilosilmukka.
      3. Päättele langat ja …

Helppo kolmiohuivi ohjeineen

Sain lainata Suomi100-itsenäisyysjuhliin työkaverini kansallispukua. Neuloin hänelle kiitokseksi puvun lainasta huivin. Lankana käytin Novitan Elegia-lankaa. Mallina helppo, useasti itselleni ja lahjaksikin neuloma kolmiohuivi ainaoikeinneuleena.


Vastaavia kolmiohuiveja löytyy erilaisina ohjeina netistä enemmänkin. Minä olen ohjeen bongannut joskus vuosia sitten jostain lehdestä. Se oli muistaakseni aikoinaan Siwasta saatu mainoslehti. 

Huivi aloitetaan luomalla 4 simukkaa. Neulotaan ainaoikeinneuletta. Joka neljännen kerroksen lopussa lisätään yksi silmukka, kunnes ollaan sopivasti työn puolessa välissä. Eli itse ajattelen, että joka toinen kerta, kun tulen huivin levenevälle sivulle, lisään silmukan. (Ohje silmukan lisäämiseen) Sen jälkeen joka neljäs kerros kavennetaan yksi silmukka, kunnes jäljellä on enää 4 silmukkaa. (Ohje silmukan kaventamiseen) Nämä silmukat päätellään ja työ on päättelyä ja pingoitusta vaille valmis. 


Mukavaa alkanutta viikkoa!

Vapun kunniaksi korvakoruja kierrätetyistä korkeista

Kevään koittaessa innostun käyttämään roikkuvia korvakoruja paljon enemmän kuin talvella. Pipojen ja sähköisten hiusten kanssa roikkuvat asiat pään ympärillä ovat vaan jotenkin liikaa. Lähestyvän vapun, kevään iloisen juhlan kunniaksi päätin askarrella muutamia uusia korvakoruja kotoa löytyneistä materiaaleista.


Ensimmäiset esittelemäni korvakorut olen tehnyt kuohuviinipullon korkeista. Korkista olen sahannut (onnistuu myös veitsellä leikaten) noin 0,5 cm paksun siivun toisesta päästä. Käytin sellaisia korkkeja, joissa oli suunnilleen samanlainen teksti. Tämän jälkeen lakkasin korkkisiivut ja porasin Dremelilläni pienet reiät. Korvakorukoukkuja varten väänsin hopeoidusta kuparilangasta kuvien mukaiset kolmiot, jotka painoin  kiinni porattuihin reikiin ja niihin pujotin korvakorukoukut. Korutarvikkeet olen ostanut Villihelmestä.




Kivoja ideoita viini- tai kuohuviinipullon korkkien käytöstä löytyy myös Emilian aitta- blogista.
Myös kruunukorkeista voi tehdä koruja. Niiden käytössä on us…