Siirry pääsisältöön

Pinnalla

Minulla on onni asua lähellä Suomen käsityön museota. Kävin viime viikonloppuna katsomassa uusimman näyttelyn ja inspiroiduin siellä, kuten aina.

Ilma oli ihanan aurinkoinen, vaikka tuuli erittäin kylmästi. Museossa oli valoisaa ja tunnelma jotenkin iloinen. Kaupungissa oli tapahtumia pitkin päivää Jyväskylän syntymäpäivän kunniaksi ja sen vuoksi museoonkin pääsi ilmaiseksi sisään.


Sisääntulokerroksessa oli Pinnalla-näyttely, johon oli koottu 16 lupaavan, nuoren taiteilijan töitä. Kaikki osallistujat olivat alle 30-vuotiaita. Ensimmäisenä silmiin osui kauniin herkät korut, joiden valmistusmateriaali ei ensisilmäyksellä selvinnyt. Korut olivat Wiebke Pandikovin suunnittelemat ja valmistamat. Korut oli valmistettu ohuista hedelmäpusseista ja löytyneestä puusta. Työvälineinä oli käytetty silitysrautaa ja juotoskolvia. Todella kaunista. Jotekin se, että materiaali on kierrätettyä ja tuote on onnistunut, tekee tuotteesta vieläkin kauniimman. Roskasta on tehty jotain arvokasta.



Toinen mieleenjäänyt työ oli Marja Hepo-ahon Viimeinkin yhtä. Siinä lasi oli muotoiltu kiven pinnan muodon mukaan. Hieno yhtenäinen kokonaisuus. Näyttelyssä oli esillä kolme samalla tavalla tehtyä työtä. Postauksen ensimmäisessä kuvassa näkyy kauempaa kuvattuna nämäkin työt.


Kierrätetystä kuparilangasta kudottu huivi oli erittäin vaikuttava ja kaunis. Se oli Mirva Kuvajan työ nimeltään Aaltoliike.



Museon yläkerrassa oli vanhaan käsityölehteen pohjautuva näyttely. Lehti oli Tyyne-Kerttu Virkin perustama Omin käsin-lehti, joka ilmestyi Suomessa vuosina 1938-1972. Lehdessä oli säästövinkkejä sodan jälkeiseen pula-aikaan ja kaikenlaisia käsityöohjeita. Näyttelyyn oli koottu suuri määrä käsitöitä, jotka toivat kyllä mieleen oman mummolan ja mummon tekemät käsityöt. Näyttelyssä oli myös kuvia ilmestyneistä lehdistä ja niiden ohjeista. Juttelin näyttelyssä erään ehkä noin 70-vuotiaan rouvan kanssa, joka kertoi Omin käsin-lehden olleen aikoinaan ainut lehti, jossa oli käsityöohjeita. Siihen aikaan ei naistenlehtiä ollut juuri muitakaan. Hän oli säästänyt kaikki äitinsä vanhat lehdet ja sanoi etsivänsä vieläkin niistä ohjeita omiin käsitöihinsä.


Ketjuvirkattu pannumyssy oli vuosien 1941-1944 ajalta Aunuksesta, Karjalasta. Ketjuvirkkauksella koristeltuja töitä oli näyttelyssä useampiakin. Ketjuvirkkaustyöt oli punavalkoisia ja ne kuuluvat Karjalan alueen käsitöihin. Lehden perustanut Tyyne-Kerttu Virkki oli ilmeisesti perustanut jonkinlaisen käsityöneuvontapaikan juuri Aunukseen ja kouluttanut itse käsityöohjaajia. Mustavalkoiset ketjuvirkkausideat vaikuttivat mielestäni melko moderneilta. Kirjontatyöideoita lähti päässä jo kehittymään. Ipadin suojapussi näyttäisi oikein hyvältä mustavalkoisena ketjuvirkkauksella koristeltuna. Saapa nähdä, tuleeko näistä ideoista valmiita töitä koskaan, mutta ideoita pitää olla ja niitä voi keräillä mieleensä kehittymään vaikkapa museoista.


Kommentit

  1. Aivan mahtavia on. Olen sun blogissa eka kertaa. Ois kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin + osallistu arvontaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kun olet löytänyt blogiini. Totta kai haluan tulla sinun blogiasi katsomaan :-)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Elämäni ensimmäinen neulottu hame

Sain joku aika sitten KlompeLOMPE-kirjan arvioitavaksi ja ihastuin kirjaan välittömästi. Sen tyyliin, sopivan tuntuisiin ohjeisiin ja suloisiin kuviin. Kirjasta bongasin neulotun hameen ohjeen, joka sai ajatukseni liikkeelle. Eipä ollut aikaisemmin tullut edes mieleen neuloa hametta. Se tuntui jotenkin mahdottomalta. Toisaalta, käytänhän trikoista hametta, miksen siis neulottuakin. Lisäksi talvisin palelen töissä jatkuvasti, joten lämmittävät vaatteet eivät olisi pahitteeksi. Miksi siis hame ei olisi seuraava neuleprojekti? Lainasin kirjastosta toisenkin KlompeLOMPE- kirjan, Ihania neuleita lapsille. Sieltä löytyi Siksak- hame mielestäni vielä kauniimmalla pintaneulekuviolla. Se siis valikoitui lopulta neulottavakseni. Ostin Neuloosista Langin Novena baby alpaca- lankaa, joka on hyvälaatuista ja kestää jonkin verran kulutusta. Vyötteen tietojen mukaan lanka kestää jopa 30 asteen hellävaraista konepesua. Hame joutuu paljon kovempaan käyttöön kuin vaikkapa paita tai huivi, joten la