Siirry pääsisältöön

Kuorokansio

Olen laulanut elämäni aikana monessa kuorossa. Lapsena se ei ollut aina niin ihanaa, mutta aikuisena sitä on välillä ihan kaivannutkin. Lauloin muutaman vuoden ajan paikallisessa kuorossa. Vuosien aikana nuotteja ehti kertyä melkoinen määrä. Halusin kaikkien nuottien olevan yhdessä paikassa, jotta ne on helpompi löytää. Kotoa löytyi vanha, jostain koulutuksesta kurssimateriaalin kanssa saatu paksu kansio. Sinne kaikki nuotit mahtuisivat, mutta kansio pitäisi jotenkin koristella tai päällystää.

Olin ollut muutama vuosi aikaisemmin Suomen Käsityön museolla kuvansiirtopajassa ystävieni kanssa. Halusin kokeilla kuvansiirtoa kotonakin ja katsoa onnistuuko se ilman ammattilaisen ohjausta. Suunnittelin tekeväni kansiolle kankaiset päällykset/kannet, joihin ompelisin kuvansiirotekniikalla siirretyn kuvan. Ihan täydellisen kuvan löysin mummoni valokuva-albumista. Kuvassa on mummoni 40-luvulla omassa kuorossaan kitaran kanssa.

kuvansiirto

Ensin tulostin kuvan ihan perus laser-tulosteena. Siirsin kuvan Käsityön museon ohjeiden mukaan valkoiselle lakanakankaalle onnistuneesti. Ompelin lakanakankaalla olevan kuvan siksakilla kansiokankaaseen. Viereen kirjoin ketjupistoilla sanan kuoro. Kansiokankaan reunat huolittelin siksakilla ja sen jälkeen käänsin noin 20 cm:n käänteet sivuista, jotka ompelin ylä- ja alareunoista kiinni. Kansion saa pujotettua näihin käänteisiin etu- ja takakannestaan.

kansion päällystäminen


Kansio on kaunis, vaikka ei olekaan tällä hetkellä aktiivisessa käytössä. Pianon ääressä tulee silti joskus jotain soiteltua ja lauleskeltua.

ketjupisto

Jyväskylässä voi kuorolaulusta ja muustakin taiteesta nauttia tänään Yläkaupungin yössä. Ilmakin vaikuttaa lupaavalta ja keväiseltä. Tästä tulee hyvä päivä :-) Oikein hyvää ja lämmintä viikonloppua!

Kommentit

  1. Kaunis albumi/kuorokansio. Ihana kuva siinä kannessa.
    Anopistani on ton tyyppinen kuva, se oli oikein kunnon kitarakuoro silloin taannoin kun hän oli nuori.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kuva on ihana, mulle tärkeä ja aika nostalginen. Kitaroita on tässäkin kuvassa useita, joten eiköhän sitä kitarakuoroksi voisi nimittää.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Elämäni ensimmäinen neulottu hame

Sain joku aika sitten KlompeLOMPE-kirjan arvioitavaksi ja ihastuin kirjaan välittömästi. Sen tyyliin, sopivan tuntuisiin ohjeisiin ja suloisiin kuviin. Kirjasta bongasin neulotun hameen ohjeen, joka sai ajatukseni liikkeelle. Eipä ollut aikaisemmin tullut edes mieleen neuloa hametta. Se tuntui jotenkin mahdottomalta. Toisaalta, käytänhän trikoista hametta, miksen siis neulottuakin. Lisäksi talvisin palelen töissä jatkuvasti, joten lämmittävät vaatteet eivät olisi pahitteeksi. Miksi siis hame ei olisi seuraava neuleprojekti? Lainasin kirjastosta toisenkin KlompeLOMPE- kirjan, Ihania neuleita lapsille. Sieltä löytyi Siksak- hame mielestäni vielä kauniimmalla pintaneulekuviolla. Se siis valikoitui lopulta neulottavakseni. Ostin Neuloosista Langin Novena baby alpaca- lankaa, joka on hyvälaatuista ja kestää jonkin verran kulutusta. Vyötteen tietojen mukaan lanka kestää jopa 30 asteen hellävaraista konepesua. Hame joutuu paljon kovempaan käyttöön kuin vaikkapa paita tai huivi, joten la