Vähän kirjontaa, virkkausta ja ompelua uudessa laukussa

Virkkasin itselleni muutama kesä sitten mustan olkalaukun, jonne mahtui sopivasti lompakko, kännykkä, avaimet ja huulipuna, tarvittaessa hieman muutakin. Nyt musta laukku tuntui jotenkin synkältä ja kaipasin suunnittelemaani uuteen laukkuun jotain väriä. Mustassa laukussa on vahasta laukusta kierrätetty irrotettava olkahihna ja ajattelin käyttää samaa hihnaa myös tässä laukussa.

Virkkasin harmaasta, melko paksusta puuvillalangasta laukulle pohjan. Lanka on Novitan, mutta en muista enää langan nimeä. Sitä oli jäänyt edellisestä projektista jonkun verran. Lanka loppui kesken ja piti keksiä, millä laukkua jatkaa. Lankakorista ei löytynyt sopivaa jämäkerää ja niinpä päätin siirtyä kangaslaatikon pariin. Sieltä löytyi mustaa puuvillakangasta, jota olen ostanut Eurokankaasta laukkua varten. Silloin suunnittelemani laukku jäi kyllä ompelematta.

Leikkasin jatkoksi harmaaseen virkattuun laukunpohjaan mustasta kankaasta suorakaiteen muotoiset palat ja vuoriksi löytyi sopiva pala, joka oli jäänyt jäljelle turkisliivin ompelusta. Yläosan musta kangas kaipasi vähän väriä ja päätinkin kirjoa pitkästä aikaa. Olin kaksi viikkoa sitten ostanut Karin Holmbergin Kirjo ja korista pientä ja suurta -kirjan, jota olin jo ihaillut kauan aikaa sitten kirjakaupassa ja lainannut kirjastostakin. Sieltä sain idean pykäpistokukista, joita kirjoin laukun etupuolelle. Vaihdoin kirjan ehdotuksessa olleet varsipistot tikkipistoihin, koska en vain saanut varsipistoja näyttämään hyviltä. Eli kukat on tehty pykäpistoilla ja varret tikkipistoilla. Ompelin laukun kasaan ja käytin lisäksi turkoosia vinonauhaa tuomaan väriä. Vetoketju ja metalliset renkaat on irrotettu jostain vanhasta laukusta.

Laukuun mahtuu oikein hyvin kaikki tarpeellinen ja värityksestä tuli kiva. Vuoritus ei ole minulle kovin helppoa, koska sitä tulee tehtyä niin harvoin. Lähinnä harjoiteltavaa on vetoketjun siistissä kiinnittämisessä. Onneksi vetoketju toimii ja laukun sisään ei kenenkään tarvitse kurkkia ;-)

Laukussa kulkee usein lompakko, puhelin ja avaimet. Kuvassa näkyy myös ihana Luavan avaimenperä, jonka olen saanut lahjaksi bloginäkyvyyttä vastaan. Kiitos Luavalle! Tuotteet postitetaan kauniissa pahvisessa rasiassa aitoustodistuksen kanssa. Arvostan sitä, että yrityksessä pidetään yllä perinteisiä kädentaitoja. Avaimenperän nahka on laadukasta ja pehmeää ja se on taidokkaasti valmistettu. Sen saa loistavasti kiinni myös vyölenkkiin, joten farkkupäivinä avaimet kulkevat helposti mukana.

Luavan nahkainen avaimenperä

Tällä viikolla on kevät antanut jo lupaavia merkkejä tulevasta. Kovasti tekisi mieli aloittaa kesäisten vaatteiden ompelu. Toisaalta pihatyöt odottavat myös tekijäänsä ja ihan oikeissa töissäkin on melko kiireinen kuukausi. Ehkä yritän keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja nauttia samalla valosta ja lämmöstä. Kaiken ehtii kyllä, ainakin viimeistään kesälomalla... Aurinkoista loppuviikkoa!