Siirry pääsisältöön

Suuri sukkakirja

Kirjavinkki                                                                                 Blogiyhteistyö: Sitruuna Kustannus Oy



Sain arvioitavaksi Jorid Linvikin kirjoittaman, juuri julkaistun, Suuren sukkakirjan. Kirja on norjalaisen, taitavan kirjoneulesuunnittelijan kirjoittama teos, joka sisältää 45 persoonallista sukkaohjetta. Kirjoittaja on kotimaassaan julkaissut myös Suuren Lapaskirjan, joka ilmeisesti julkaistaan suomeksi myöhemmin. 

Kirja on kovakantinen, laadukkaan tuntuinen, melkein 200 sivuinen opus. Kirja alkaa kirjoittajan lapsuuden villasukkamuistoilla, jotka tuntuvat hyvin tutuilta. Harmaat villasukat kuluivat puhki huopikkaissa ja hiihtomonoissa, koska talvisin villasukat olivat aina jalassa. Aikuisena kirjoittaja oivalsi, että kirjoneuletta voi käyttää myös sukkiin villapaitojen lisäksi ja alkoi suunnitella uusia sukkamalleja. Kirjan sukissa on mm. hauskoja eläinaiheita, harrastuksiin liittyviä kuvioita ja kansanomaisia kuvioita. Useissa sukissa on käytetty rohkeasti värejä ja mallit sopivat monelle. Osa ohjeista on haastavampia, jotkut mallit sopivat myös aloittelijalle. Aloittelijoiden sukkamalleissa on vain yhtä väriä kerroksellaan, mutta haastavuutta kaipaavalle löytyy monimutkaisiakin kirjoneulekuvioita. Kirjoneulekuvioista on ohjeessa selkeät ruutupiirrokset. 


Kirjassa on hyvät tiedot ja vinkit sukkien neulomiseen ihan kirjan alussa. Pidän erityisesti kengänkoon ja sukan mittojen taulukosta. Sieltä voi katsoa ihan mitä tahansa sukkaa tehdessä oikeat mitat, varsinkin jos neuloo sukkaa lahjaksi. Silloin tarvitsee tietää vain lahjansaajan kengännumero. 

Kirja on jaettu kolmeen erilaisten sukkien osioihin. Ensimmäisessä osassa on kirjoittajan äidin opettaman mallin mukaisia sukkia. Ohje on helppo, yksinkertainen perussukkaohje. Tällä ohjeella on yksivärisiä sukkia ja monimutkaisempia kirjoneulesukkia. Toisessa osassa on kirjoittajan anopin opettama sukkamalli, jossa kantapää sopii hyvin esim. raidallisiin malleihin, koska kantapäänkin voi tehdä raidallisena. Kantapää on pyöristetty ja se sopii myös hyvin saapassukkiin, koska näissä malleissa ei ole helposti reikiä aiheuttavia kavennuksia kantalapun reunoilla. Tälläkin ohjeella on useita malleja. Kolmannessa osassa on venäläissukkia, jotka ovat kauttaaltaan kirjoneuletta. Käsite, venäläissukka, on itselleni täysin tuntematon ja luulenkin, ettei se ole Suomessa laajemmin käytetty termi. Vai olisiko jollain lukijalla tarkempaa tietoa tästä? Kuitenkin norjan kielessä on sana russesokker tai russelester, joka kuvaa sukkia, jotka on neulottu tasapaksuna pötkönä. Kantapää tehdään samoin kuin lapasen peukalo, neulomalla apulanka, joka lopuksi puretaan ja sen jälkeen neulotaan kantapää suljettuna neuleena. Tällöin kirjoneuleen neulominen myös kantapäähän on mahdollista. 


Neulon itse sukkia vain harvoin, kuten huhtikuussa julkaisemassani postauksessa kerroin. Sukat kuitenkin kuuluvat vahvasti arkeeni, koska palelen usein. Pidän villasukista ja niiden turvallisuudesta ja lämmöstä. Kirjan sukkakuvat ovat mielestäni inspiroivia ja mallitkin herättivät vahvan kiinnostuksen. Omasta kirjoneuleen neulomisesta on jo melkoisesti aikaa, joten sukat olisivat ehkä sopivan kokoiset neulottavat melkein unohdetulla tekniikalla. Itselleni voisin kokeilla neuloa vaikka värikkäät Pohjoismaiset sukat tai Jämälankasukat. Toisaalta jouluiset Tontut-sukat, voisivat olla kivat joulunajan sukiksi. Kummipojalle voisi tehdä traktorisukat tai miehelle Let´s rock-sukat. Olen tehnyt vain helppoja peruskantapääsukkia, joten erilaisten kantapäävaihtoehtojen kokeileminenkin kiinnostaisi. 


Kirja oli innostava ja sisälsi paljon malleja ja ohjeita. Kaikki ohjeet on muokattavissa eri kokoihin ja värejä voi vaihdella mieltymysten mukaan. Kirjasta saa hyviä vinkkejä esimerkiksi silloin, jos haluaa neuloa jollekin lahjaksi villasukat. Vaihtoehtoisia kuvioaiheita oli kirjassa paljon. Kirja sopii hyvin sukkaneulojan kirjahyllyyn tuomaan vaihtelua perussukkiin tai inspiraatiokirjaksi kirjoneuletta rakastaville. Vaikka kesä on aluillaan, eikä villasukat ehkä ole kovin ajankohtainen, kuka voisi vastustaa herkullisia vadelmasukkia. Viileänä kesäiltana auringon laskettua ne lämmittäisivät mukavasti terassilla istujaa. Ehkä sittenkin luon silmukat ja aloitan kirjoneuleharjoittelut...

Kommentit

  1. Sulle tää kirja onkin hyvä, kun oot taitava tekemään kuvio sukkia.
    Mä teen vaan raitalangasta sukkia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoneuletta en oo kyllä vuosiin neulonut, mutta kirjassa on niin ihania malleja, että on ehkä pakko aloittaa. Raitalanka on kyllä siitä hyä, ettei tarvii miettiä värinvaihtoja ja silti tulee kivan raidallista sukkaa. Ja tässä Suomen kesässä villasukat on tarpeen😊

      Poista
  2. Vaikuttaapa tosi kivalta kirjalta. Täytyypä käydä kurkkaamassa kirjakaupassa, vaikka tänään kun olen tässä juuri menossa viettämään päivää ystävän luo Tampereelle :). Mulla ei hirveesti ole kokemusta kirjoneuleesta, mutta musta se vähä mitä oon kokeillut on ollut tosi kivaa,varsinkin just sukkiin tehdessä (no, ei sitä itse kyllä juuri muuta tulekaan neulottua). Nuo erilaiset kantapäävaihtoehdot kuulostaa mukavalta myös, olisi kiva opetella joku muukin kuin vain se peruskantapää. Kiitos sulle kivasta kirjaesittelystä, tälläisen kirjahullun on aina mukava lukea näitä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä Krista! Itsekin tykkään lukea kirja-arviointeja ja usein niiden perusteella kiinnostunkin jostakin uudesta kirjasta. Mukavaa Tampereen reissua sulle! Aurinkoista viikonloppua!

      Poista
  3. Villasukat on aina ajankohtaisia! Ja vaikuttaa tosi ihanalta kirjalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Vielä ei ole ollut niin lämmintä, että villasukista olisi pitänyt luopua😊

      Poista
  4. Teitköhän nuo rokkisukat? Itselläni ne juuri puikoilla enkä kertakaikkisesti ymmärrä miten kantapää tehdään. Kuulisin mieluusti vinkkejä, jos olet sukat tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä en ole aloittanut. Kesäkäsitöitä on ollut niin paljon kesken. Jos vielä kaipaat kantapään tekoon apua, kyselepä jostain facebookin Neulonta-ryhmästä. Sieltä usein löytyy tekijöitä, jotka osaa neuvoa, ja vielä melko pikaisesti. Toivottavasti pulmat ratkeaa ja saat sukat tehtyä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h