Siirry pääsisältöön

Aurinkovärjätyt kirjan kannet ja ajatuksia ennen Tampereen kädentaitomessuja

Alkusyksystä kokeilin ensimmäistä kertaa aurinkovärjäystä. Se oli helppoa ja nopeaa ja siltikin lopputulos oli kaunis. Aurinkovärjäystä suunnitellessa mielessäni olivat äitini tulevat syntymäpäiväjuhlat. Käytinkin kokeilussa värejä, joista äitini pitää. Kokeiluni onnistuivat hyvin ja päätin toteuttaa suunnitelmani.

Ajatuksenani oli tehdä äitini juhliin kauniilla kansilla varustettu kirja, johon vieraat voisivat kirjoittaa ajatuksiaan ja toivotuksiaan tai ainakin oman nimensä. Ostin kirjan, jonka selkämys sattui olemaan sinistä kangasta ja väri sopi aika hyvin omiin värjättyihin kankaisiin. Liimasin kankaan kanteen vesi-Eri Keeper-seoksella. Tein taitoksen kannen selkämyksen viereen ja liimasin sen hyvin. Jotta taitteesta tuli siisti, laitoin kelmua ja muutamia kirjoja painoksi taitoksen päälle. Liima kuivui melko nopeasti. Kun päällinen oli kuivunut, liimasin kannen sisäpuolelle kankaan reunat. 


Juhlissa minun tehtävänäni oli mm. ottaa juhlista valokuvia. Juhlien jälkeen teetin kaikki onnistuneet kuvat paperikuviksi. Tein kirjasta äidilleni muiston juhlista laittamalla kirjaan juhlan valokuvat ja lisäämällä kuvien lomaan runoja ja tekstejä hänen saamistaan onnittelukorteista ja juhlissa esitetyistä runoista ja lauluista. Kirjasta tuli kiva kokonaisuus, joka muistuttaa mukavasta päivästä ja rakkaista ihmisistä. Arkisena päivänä sieltä löytää myös kauniita ajatuksia ja rohkaisevia runoja. Äiti oli kirjaan tyytyväinen ja nyt hän saa elää juhlan hetket aina uudestaan.



Kädentaitomessut

Täällä odotellaan jo innolla tulevan viikonlopun Kädentaitomessuja, jotka pidetään Tampereen Messukeskuksessa. Olen menossa messuilemaan lauantaina ja myös sunnuntaina, ensimmäistä kertaa kahden päivän ajaksi. Sain myös ensimmäistä kertaa bloggaripassin ja olen siitä aika onnellinen. Edellisestä messureissusta on aikaa varmaan jo kolme vuotta, joten nyt on kyllä aikakin lähteä messuille. Valmistautuminen on jo aloitettu etsimällä näytteilleasettajien listalta sellaisia, joiden myyntipisteellä haluan ehdottomasti käydä. Messualueen kartta pitää vielä tulostaa. Myös messujen ohjelmaa on luettu. Vinkkejä messuille on myös luettu, mm. Eilen tein-blogista. Kotona myös siivoilin vähän työhuonettani, jotta uusia mahdollisia ideoita mahtuu heti toteuttamaan. Tarkoituksenani on siis nauttia kahdesta päivästä itselle erittäin tärkeän asian ympärillä, imeä ideoita ja inspiraatiota, oppia ehkä jotain uutta ja viettää aikaa samanhenkisten ystävien seurassa. Teen messuista postauksen lähiaikoina ja yritän saada kuviin viikonlopun tunnelmia. Mahdetaanko kenties nähdä messuilla?

Kommentit

  1. Tosi kaunis kirja! Ihan varmasti mieleinen äidillesi. Vaikka en käsityöihminen olekaan, messuilla on aina kiva vierailla. Usein siltä tarttuu mukaan joululahjoja, tai ainakin lahjaideoita. Valitettavasti tänä vuonna en pääse mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kirjasta tuli kyllä kiva kokonaisuus! Harmi, ettei näillä messuilla tavata, mutta tuleehan näitä aina uudestaan. On ihan totta, että messut eivät onneksi koskaan ole vain yhden asian messut. Ja vaikka ei mitään etsisikään, on mukava kierrellä ja katsella. Mukavaa loppuviikkoa sulle!

      Poista
  2. Olisin arvannut, että aurinkovärjäyskokeilu päätyy tyynyyn. Mutta tosi mahtava kirja muistoineen siitä tulikin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna! Tyynykin olisi ollut kiva, mutta tällä kertaa näin :-)

      Poista
  3. Todella kaunis kirja! Ja odotankin postausta messuilta! Lahdessa viime viikolla olleena ja Tampereen mainoksia tutkineena, huomaan sinne tulevan kaikkea mielenkiintoista lisää :) Mukavaa messuilua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kesätuulia! Luin kommenttisi jo messuilla ja vastasinkin, mutta ilmeisesti koneet olivat kirjanneet minut ulos koko bloggerista eikä vastaukseni päätynyt oikealle paikalle. Messuilta on postaus tulossa lähipäivinä. Sinne kannatti kyllä lähteä ja päällimmäiseksi jäi hyvä mieli.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h