Siirry pääsisältöön

Käsityön museolla

Hiihtoloman alussa kävin Jyväskylässä sijaitsevassa Suomen Käsityön museossa. Olen aikaisemminkin postannut museon näyttelyistä täällä ja täällä. Tällä hetkellä museossa on Kaija Poijulan ja Ulla Pohjolan näyttely Memento. Näyttely on avoinna vielä huhtikuun puoliväliin asti. Näyttelyn töissä on käytetty paljon luonnonmateriaaleja ja erilaisia tekniikoita.

Näiden kuvien myötä pääsette hieman mukaan Memento-näyttelyn tunnelmaan. Neljä ensimmäistä kuvaa on Kaija Poijulan töistä ja loput Ulla Pohjolan. 

Tämä työ oli omistettu kaikille lapsille, joiden isä ei selvinnyt tsunamista.


Loitsu




Muistomerkit, kiviä ja helmikirjontaa


Unikko, yksi lempikukkani, oli taitavasti kirjottu pienillä pistoilla


Teossarjan nimi on Pääsiäinen


Kirjottu isolokki ja taustalla lahnan suomuja


Alku, tässä myös lahnan suomuja ja helmiä
Näyttelyssä nautin yksin, rauhassa, teosten tarkastelusta ja vaeltelusta. Katselin myös videota, jossa oli haastateltu Ulla Pohjolaa. Valokuvasin vähän ja annoin ajatusten kulkea omia reittejään. Lähdin näyttelystä virkistyneenä.

Leppoisaa sunnuntaita!

Kommentit

  1. Todella upeita töitä!
    Suosikkini olivat tuo ensimmäisen kuvan puu ja unikko. Pyyhin kyllä pari kyyneltä silmistä, luettuani kenelle tuo Kaija Poimulan puun oli omistettu.
    Sinulla oli varmasti rentouttava loman alku. Minä virkistyin ja herkistyin näyttelystä jo pelkästään näiden kuvien kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo puu oli kyllä kaunis ja herkkä. Ajatus työn taustalla oli todellakin tunteita herättävä, liikuttava. Taide taitaa olla vähän sellaista, että se saattaa nostaa tunteita esiin. Kyllä, loman aloitus oli rentouttava ja oikeastaan koko loma. Nyt on sitten taas edessä arki😊 Hyvää työviikkoa sulle!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Niin todellakin on. Onneksi tuollaisia paikkoja on ja aika moneen pääsee sisään ilmaiseksi tai pienellä maksulla. Pitäisi vaan useamminkin muistaa käydä niissä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta