Siirry pääsisältöön

Käsityön museolla

Hiihtoloman alussa kävin Jyväskylässä sijaitsevassa Suomen Käsityön museossa. Olen aikaisemminkin postannut museon näyttelyistä täällä ja täällä. Tällä hetkellä museossa on Kaija Poijulan ja Ulla Pohjolan näyttely Memento. Näyttely on avoinna vielä huhtikuun puoliväliin asti. Näyttelyn töissä on käytetty paljon luonnonmateriaaleja ja erilaisia tekniikoita.

Näiden kuvien myötä pääsette hieman mukaan Memento-näyttelyn tunnelmaan. Neljä ensimmäistä kuvaa on Kaija Poijulan töistä ja loput Ulla Pohjolan. 

Tämä työ oli omistettu kaikille lapsille, joiden isä ei selvinnyt tsunamista.


Loitsu




Muistomerkit, kiviä ja helmikirjontaa


Unikko, yksi lempikukkani, oli taitavasti kirjottu pienillä pistoilla


Teossarjan nimi on Pääsiäinen


Kirjottu isolokki ja taustalla lahnan suomuja


Alku, tässä myös lahnan suomuja ja helmiä
Näyttelyssä nautin yksin, rauhassa, teosten tarkastelusta ja vaeltelusta. Katselin myös videota, jossa oli haastateltu Ulla Pohjolaa. Valokuvasin vähän ja annoin ajatusten kulkea omia reittejään. Lähdin näyttelystä virkistyneenä.

Leppoisaa sunnuntaita!
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Riina 4. maaliskuuta 2018 klo 9.58

    Todella upeita töitä!
    Suosikkini olivat tuo ensimmäisen kuvan puu ja unikko. Pyyhin kyllä pari kyyneltä silmistä, luettuani kenelle tuo Kaija Poimulan puun oli omistettu.
    Sinulla oli varmasti rentouttava loman alku. Minä virkistyin ja herkistyin näyttelystä jo pelkästään näiden kuvien kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kati4. maaliskuuta 2018 klo 21.35

      Tuo puu oli kyllä kaunis ja herkkä. Ajatus työn taustalla oli todellakin tunteita herättävä, liikuttava. Taide taitaa olla vähän sellaista, että se saattaa nostaa tunteita esiin. Kyllä, loman aloitus oli rentouttava ja oikeastaan koko loma. Nyt on sitten taas edessä arki😊 Hyvää työviikkoa sulle!

      Poista
  2. Craft Candidate/Kahden talon väkeä6. maaliskuuta 2018 klo 15.11

    Museot ovat ajatuksia herättäviä paikkoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kati6. maaliskuuta 2018 klo 16.44

      Niin todellakin on. Onneksi tuollaisia paikkoja on ja aika moneen pääsee sisään ilmaiseksi tai pienellä maksulla. Pitäisi vaan useamminkin muistaa käydä niissä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin oikein neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tullut tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkave...
10 kommenttia
Lue lisää

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h...
3 kommenttia
Lue lisää

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runs...
12 kommenttia
Lue lisää