l u m i s i i v e t

Hiihtoloman alussa kävin Jyväskylässä sijaitsevassa Suomen Käsityön museossa. Olen aikaisemminkin postannut museon näyttelyistä täällä ja täällä . Tällä hetkellä museossa on Kaija Poijulan ja Ulla Pohjolan näyttely Memento. Näyttely on avoinna vielä huhtikuun puoliväliin asti. Näyttelyn töissä on käytetty paljon luonnonmateriaaleja ja erilaisia tekniikoita. Näiden kuvien myötä pääsette hieman mukaan Memento-näyttelyn tunnelmaan. Neljä ensimmäistä kuvaa on Kaija Poijulan töistä ja loput Ulla Pohjolan.  Tämä työ oli omistettu kaikille lapsille, joiden isä ei selvinnyt tsunamista. Loitsu Muistomerkit, kiviä ja helmikirjontaa Unikko, yksi lempikukkani, oli taitavasti kirjottu pienillä pistoilla Teossarjan nimi on Pääsiäinen Kirjottu isolokki ja taustalla lahnan suomuja Alku, tässä myös lahnan suomuja ja helmiä Näyttelyssä nautin yksin, rauhassa, teosten tarkastelusta ja vaeltelusta. Katselin myös videota, jossa oli haas...

Jyväskylässä toimii kaikille avoin neuleryhmä nimeltään Kipakat. Keväällä olin ensimmäistä kertaa mukana kokoontumisessa. Siellä suunniteltiin Jyväskylän kävelykadulle Käsityön museon eteen, yhteistyössä museon kanssa, neulegraffitia. Innostuin ajatuksesta ja halusin ehdottomasti osallistua tekemiseen. Tarkoitus oli tehdä kukkia ja lehtiä. Virkkasin Virpi Siiran Ympyräkirjan ohjeella muutaman persikan sävyisen kukan kotoa löytyneestä puuvillaisesta jämälangasta. Ystävältä sain juuri sopivaa, vihreää tekokuituista lankaa. Virkkasin siitä lehtiä Lesley Stanfieldin Virkkaa kukkia, perhosia ja korentoja -kirjan ohjeen mukaan. Kirjassa lehden nimi on Saksanpihlajan lehti. Kokeilin vielä ruusun virkkaamista saman kirjoittajan Anna kaikkien kukkien kukkia -kirjan ohjeen mukaan. Ruusuja tulikin nopeasti valmiiksi useampi kappale. Juuri ennen Jyväskylän Neulefestareiden alkua valmis graffiti kiinnitettiin puihin. Kukat oli ensin kiinnitetty kanaverkkoon. Itse en päässyt kiin...

Suomen Käsityön museolla oli perjantaina 15.4. Tavataan olohuoneessa-tapahtuma teemalla Pirtanauhat. Tiesin kyllä mennessäni, miltä pirtanauhat näyttivät, mutta en ollut koskaan niihin tarkemmin tutustunut. Pirtanauhoista tuli mieleen kansanomaiset käsityöt ja ehkäpä tanhut. Pirtanauhoja on ilmeisesti tehty myös koulukäsityönä ennen minun kouluaikojani, koska useat tuttavani ovat niitä koulussa tehneet. Museossa sai Omin käsin-näyttelyn olohuoneessa kokeilla pirtanauhan tekemistä. Iltapäivällä siellä oli ollut myös aiheesta luento, johon en ihan ehtinyt. Sen vuoksi en ole ihan varma, käytänkö oikeita termejä tässä postauksessani. Pirtanauhan tekemiseen tarvitaan nauhapirta, joka on yleensä puinen, kuvassa näkyvä kapistus. Nauhapirtoja on eri levyisiä, vähän sen mukaan, kuinka leveää nauhaa haluaa tehdä. Nauhapirtaan luodaan loimilangat eli pujotetaan samanpituisia villa-, pellava- tai puuvillalankoja niin, että joka toinen lanka on pujotettu reikään ja joka toinen puusä...

Minulla on onni asua lähellä Suomen käsityön museota. Kävin viime viikonloppuna katsomassa uusimman näyttelyn ja inspiroiduin siellä, kuten aina. Ilma oli ihanan aurinkoinen, vaikka tuuli erittäin kylmästi. Museossa oli valoisaa ja tunnelma jotenkin iloinen. Kaupungissa oli tapahtumia pitkin päivää Jyväskylän syntymäpäivän kunniaksi ja sen vuoksi museoonkin pääsi ilmaiseksi sisään. Sisääntulokerroksessa oli Pinnalla-näyttely , johon oli koottu 16 lupaavan, nuoren taiteilijan töitä. Kaikki osallistujat olivat alle 30-vuotiaita. Ensimmäisenä silmiin osui kauniin herkät korut, joiden valmistusmateriaali ei ensisilmäyksellä selvinnyt. Korut olivat Wiebke Pandikovin suunnittelemat ja valmistamat. Korut oli valmistettu ohuista hedelmäpusseista ja löytyneestä puusta. Työvälineinä oli käytetty silitysrautaa ja juotoskolvia. Todella kaunista. Jotekin se, että materiaali on kierrätettyä ja tuote on onnistunut, tekee tuotteesta vieläkin kauniimman. Roskasta on tehty jotain arvokasta. ...

Olipas mielenkiintoinen pitsiperjantai eilen Suomen Käsityön museolla Jyväskylässä. Vietin iltapäiväni ihaillen taitavia tekijöitä ja pitsisiä tuotoksia. Ulkona satoi vettä ja sisällä museossa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja käsitöistä ja nypläämisestä. Kaikkea en harrastajien tai ammattilaisten keskustelusta edes ymmärtänyt. Mutta opin keskusteluja kuunnellessani ainakin, mikä on manteli ja mikä nypylä. Mielenkiintoinen uusi maailma! Muistelin omaa nypläyshistoriaani, joka on kyllä todella lyhyt. Lukio-ikäisenä(kin) olin innostunut kaikenlaisista käsitöistä ja valitsinkin yläkoulussa ja myös lukiossa valinnaisena kaiken valittavissa olevan käsityön. Meidän lukio oli taidepainotteinen ja sen vuoksi myös tekstiilityö oli listalla. Opettajani innosti kokeilemaan uusia juttuja ja ehdotti minulle kansallispuvun valmistamista. Yllättäen innostuin kovasti. Päätimme aloittaa työn kansallispuvun esiliinan pitsien nypläämisestä. Opettaja opetti kotonaan kesälomalla minulle pitsinn...