Minä olen lomaillut tämän viikon ja nauttinut kiireettömistä päivistä. Minulla oli lomalle vain yksi suunnitelma, halusin nähdä Anu Tuomisen näyttelyn Huomenna tänään on eilen. Anu Tuominen on yksi lempitaiteilijoistani ja olen nähnyt hänen näyttelynsä kerran Käsityön museossa. Ihastuin jo silloin hänen töihinsä. Tiesin, että Taidehallissa oleva näyttely on auki vain 1.3. asti, joten jos halusin nähdä sen, oli lähdettävä hiihtolomalla sitä katsomaan.
Anu Tuomisen näyttely oli niin ihana kuin olin osannut odottaakin. Näyttely oli laaja ja tuntui, että toinen toistaan upeampia töitä tuli esiin seuraavasta näyttelyhuoneesta. Näyttelyssä oli aika paljon yleisöä, joten välillä piti odotella, että pääsi näkemään läheltä jonkun työn.
Anu Tuominen käyttää töissään paljon kerättyä tai kirpputoreilta löytynyttä tavaraa. Hän yhdistää niihin erittäin luovasti käsityötä. Yllä olevan työn nimi oli Kuivunut velli.
Ihastuin jo Anun aikaisemmassa näyttelyssä hänen virkattuihin töihinsä. Yllä olevassa kuvassa on vanhalla retkipöydällä aamiaiskattaus. Työn nimi on Aamiainen taivasalla. Virkkaukset on tehty erittäin ohuella langalla.
Kauniita, käytössä halkeilleita lautasia oli täydennetty pienillä luontoon liittyvillä kuvilla. Jossakin halkeamassa käveli toukka ja joku halkeama toimi kukan vartena.
Villasukkatöiden nimet olivat Naisen mitta? (sukan kantapää).
Yllä olevassa musta-valkoisessa työssä on ensin keritty vuorotellen metrin pätkiä mustaa ja valkoista lankaa ja sitten virkattu pyörylä tai neliö.
Ideana omiin käsitöihin voisi olla kahvikupin jättämän jäljen kirjominen pöytäliinaan ruskealla langalla.
Kirpputoreilta löytyneet virkatut patalaput muodostivat melkein seinän kokoisen työn Oikeita väriympyröitä.
Värikkäiden töiden keskellä ihastutti tämä erivärisistä neulepuikoista koostuva työ, jonka nimi oli Silmukoiden luominen raidallista kaulaliinaa varten.
Näyttelyssä oli paljon kauniita, vanhoja esineitä ja astioita, jotka oli yhdistetty usein johonkin käsityötekniikkaan, lankoihin tai virkkaukseen. Töillä oli myös erittäin oivaltavia nimiä.
Näyttelyn parasta antia oli kyllä värikkyys ja ihanat oivallukset. Arvostan myös kierrätyshenkisyyttä ja monipuolisia kädentaitoja. Näyttely oli erittäin visuaalinen ja sieltä lähti virkistyneenä pois. Tuntui, että heti pitäisi itsekin päästä tekemään jotain luovaa.
Hauskoja oivalluksia, kaikesta sitä saakin taidetta. Oivalsin myös itsestäni, että minusta ei tulisi taiteilijaa. Esim. sukankantapää jos on nähnyt sen vaivan että kutoo kantapään, niin kyllä se pitää saada käyttöön. Tuo spraalin mallinen villasukka oli kieltämättä pisimpään katsomani työ. Jostain luin että taitelija virkkaa langoilla siksi, että saa ne sekoittumaan kauniisti toisiinsa, luoden näin uusia värisävyjä.
VastaaPoistaEhkä meistä kaikista ei ole taiteilijoiksi. Pysytään me edelleen kädentaitajina ja tehdään taidetta käyttöön :-) Taiteilijan värien käyttö oli kyllä ihailtavaa. Kuten tuossa viimeisessä kuvassa näkyy, hän oli virkannut todella ohuista, eri värisistä langoista värikästä pintaa. Varmaankin ajatuksena juurikin mainitsemasi uusien värisävyjen luominen.
PoistaTämä oli kyllä ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen näyttely. Mahtavia ideoita ja niiden toteutuksia. Hyvällä mielellä sieltä pois lähti.
VastaaPoistaSamaa mieltä. Hyvä mieli jäi seuraamaan useaksi päiväksi.
Poista
VastaaPoistaMitä värien ja muotojen harmoniaa.
Anu Tuominen on oivaltava ja tuottelias taiteilija. Kiitos kun saimme kurkistaa näyttelyn antia.
Jos sukan kantapään neulominen on naisen mitta, niin sitten meni kauan ennen kuin minusta tuli nainen.
Mahtavaa maaliskuuta!
Kiva, kun tykkäsit näyttelykuvista. Luulenpa, että Naisen mitta?- teoksella taiteilija halusi herätellä ajatuksia vanhentuneista käsityksistä siitä, mittaako kantapään neulominen naisen arvon. Ja ehkä kysymysmerkki oli ihan tarkoituksella työn nimessä mukana. Teos varmaan herättää ajatuksia, mikä tietysti onkin taiteen yksi tarkoitus.
PoistaKiitos, samoin sinulle hyvää alkanutta maaliskuuta! Täällä sataa tällä hetkellä lunta, joten alkuviikon keväinen fiilis on jo vaihtunut talvisempaan.