Siirry pääsisältöön

Joutsen puutarhaan


Olen iloinen jokaisesta ystävästäni. Erityisesti iloa toi helmikuisena ystävänpäiväviikonloppuna kutsu yhden ystäväni luokse ihanalla naisporukalla. Luksusta oli seuran lisäksi se, että ystäväni oli suunnitellut meille pienet puutyöhommat autotalliinsa. 


Tarkoituksenamme oli tehdä puutarhaan koristejoutsenet. Mallina oli ystäväni aikaisemmin tekemä joutsen. Ensin piirsimme lyijykynällä mallin mukaan viivat, joita pitkin sahasimme kuviosahalla joutsenen vartalon ja pään. Tämän jälkeen hioimme reunat hiekkapaperilla huolellisesti. 



Seuraavaksi porasimme linnun jaloille reiät valmiiksi. Sitten vain maalia pintaan ja yöksi kuivumaan. 



Aamulla piirsimme joutsenen nokan ja silmät tusseilla. Punainen maalikin olisi ollut ihan toimiva. Kaulaksi laitoimme litteää metallinauhaa (en osaa sanoa tarkalleen, miksi tätä nimitetään). Kiinnitimme metallinauhan pienillä ruuveilla kiinni päähän ja vartaloon. Haasteellista oli saada ruuvi tarpeeksi tiukalle ilman, että ruuvinväännin alkaa pyörittämään myös metallinauhaa. 



Joutsenen jaloiksi laitoimme kaksi pätkää mustaksi maalattua harjaterästä. Jalkoja on hieman taivutettu (tämän teki ystävällisesti ystäväni puoliso jo valmiiksi meille) ja sen jälkeen vain tökkäsimme jalat valmiiksi porattuihin reikiin. Yksi ystävistäni teki samalla mallilla kurjen, me muut joutsenet. Linnuista tuli hauskan persoonallisia, pää keikkuu kivasti tuulessa. Joutsenet valmistuivat viikonlopun aikana kaiken keskustelun, syömisen, nauramisen ja yhdessäolon lomassa. Ensi kesänä minun joutseneni ilostuttaa pihassamme ja muistuttaa kivasta viikonlopusta. Kiitos seurasta, ihanat ystäväni!


Leppoisaa sunnuntaita ja iloa uuteen viikkoon!


Kommentit

  1. Ihanan veikeitä lintusia! Tosi mukava yhteinen viikonloppu, ja ihana ystävä, joka järjesti tähän mahdollisuuden.

    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Hieno idea yhteiseen viikonloppuun. Muistoksi jäi vielä upeat käsintehdyt joutsenet.
    Hyvää tätä viikkoa!

    VastaaPoista
  3. Ystäviä ja puutöitä! Voi veljet, voiko parempaa olla... Tai siis, niin ainakin luulen, kun noita puutöitä en osaa, mutta kovasti niistä haaveilen. :) Kuten siitä omasta porakoneesta. Vieläkin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä paljon parempaa voi olla. Ehkä ystäviä ja askarteluakin kävis tai ystäviä ja ompelua ;-) Ihanaa, että haaveilet porakoneesta ja puutöistä. Toivon ja myös uskon, että haaveesi saattaa joskus toteutuakin.

      Poista
  4. Kivoja tuollaiset koristejoutsenet. Itsekin olen vähän haaveillut uusista koristeista puutarhaan näin joulun alla. Noissa ei ainakaan vaadita hirveästi mitään materiaaleja kun vaneri, metallinauha, maalit ja harjateräs riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Tämä on kyllä jokaisena vuodenaikana sopiva koriste omassa puutarhassa. Tekeminen oli mukavaa ja melko helppoakin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h