Siirry pääsisältöön

Nojatuolin suojukset


Kuten useimmat teistä tietävätkin, meillä asustelee kaksi kollikissaa. Kissaherramme ovat hyvin koulutettuja ja ne noudattavatkin perheemme sääntöjä melko hyvin meidän ollessa kotona. Normiarjessa, meidän työpäivien aikana kotona saattaa kuitenkin käydä niin, että joku makaa keskellä ruokapöytää, kävelee tiskipöydällä tai teroittaa kynsiään kiipeilypuun sijaan huonekaluihin. 


Meillä on kaksi vaaleaa nojatuolia, jotka ovat myös kissojen ahkerassa käytössä. Niissä on kiva nukkua ja niitä on kiva myös kynsiä. Kynsimistä vastaan piti ommella nuojatuoleille suojat.


Minulla oli kaapissa mustaa, liukaspintaista kangasta. Olin saanut sitä ison määrän äidiltäni. En jaksanut verhoilla tuoleja kokonaan, vaan halusin helposti irrotettavan suojan, joka on nopea ommella. Leikkasin ja ompelin ensin pitkän suikaleen selkänojan ympärille. Laitoin sauman selkänojan taakse. Sen jälkeen leikkasin ja ompelin istuinosan suojaksi suoran kaitaleen. Kiinnitin kaitaleen kuvissa näkyvällä tavalla selkänojaosan kaitaleeseen kiinni.


Istuinosan kaitale on pujotettu selkänojaosan suojan alle.



Tällaisia, yläkuvassa näkyviä jälkiä kissojen jäljiltä alkoi näkymään. Tämä ompelemani suoja estää samanlaisten ilmaantumisen tuolin yläosaan. Alaosa jäi nyt kuitenkin ilman suojaa. 


Istuinosan suoja on lisäksi painettu nojan ja istuinosan väliin. Näin valmistui vauhdikkaasti siisti suoja nojatuolille ja samalla sain hieman suojaa tuolin kankaalle. Ehkä suoja pidentää tuolin käyttöikää. 


Leppoisia kotoilupäiviä! Lämpimiä ajatuksia kaikille!

Kommentit

  1. Hyvä idea! Mulla oli myös ennen kissa, joten kuulostaa tutulta raapimiset ja kynnen teroittamiset jos johonkin... Kissasi ei muuten näytä kovin ilahtuneelta tuosta suojuksesta, tai ehkäpä sitten kuvaamisesta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein päättelit, että kissani ei pidä uudesta suojasta. Se tuntuu ehkä liian kylmältä ja liukkaalta.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Elämäni ensimmäinen neulottu hame

Sain joku aika sitten KlompeLOMPE-kirjan arvioitavaksi ja ihastuin kirjaan välittömästi. Sen tyyliin, sopivan tuntuisiin ohjeisiin ja suloisiin kuviin. Kirjasta bongasin neulotun hameen ohjeen, joka sai ajatukseni liikkeelle. Eipä ollut aikaisemmin tullut edes mieleen neuloa hametta. Se tuntui jotenkin mahdottomalta. Toisaalta, käytänhän trikoista hametta, miksen siis neulottuakin. Lisäksi talvisin palelen töissä jatkuvasti, joten lämmittävät vaatteet eivät olisi pahitteeksi. Miksi siis hame ei olisi seuraava neuleprojekti? Lainasin kirjastosta toisenkin KlompeLOMPE- kirjan, Ihania neuleita lapsille. Sieltä löytyi Siksak- hame mielestäni vielä kauniimmalla pintaneulekuviolla. Se siis valikoitui lopulta neulottavakseni. Ostin Neuloosista Langin Novena baby alpaca- lankaa, joka on hyvälaatuista ja kestää jonkin verran kulutusta. Vyötteen tietojen mukaan lanka kestää jopa 30 asteen hellävaraista konepesua. Hame joutuu paljon kovempaan käyttöön kuin vaikkapa paita tai huivi, joten la