Siirry pääsisältöön

Filmikorvakorut

Kesällä pääsin hartsikorukurssille Jyväskylän Taitokeskukseen. Hartsi oli minulle uusi materiaali, enkä ollut ennen kokeillut sitä. Ennen kurssia etsin tietoa netistä ja ideoita Pinterestistä. Samalla löysin myös omasta kirjahyllystäni kirjan hartsikorujen tekemisestä.



Tässä esittelen teille ensimmäiset valmistuneet hartsikorvakorut. Hartsi on läpinäkyvää, kuivuttuaan kovaa muovia, jonka sisään voidaan valaa erilaisia esineitä. Näihin korvakoruihin olen leikannut vanhoista filmikameran negatiiveista palat. Asetin filminpalat muoviselle, varmaankin persikkarasiana toimineen astian pohjalle. Siinä oli juurikin korvakorun palojen muotoisia syvennyksiä. Valutin hartsia negatiivin päälle ja annoin kuivua. Kuivuttuaan hartsipala ei irronnutkaan muotistaan, joten leikkasin muovin oikean muotoiseksi. Porasin pienet reiät ja laitoin niihin renkaat ja korvakorukoukut. 


Näistä tuli kivat, nostalgiaa henkivät korvakorut. Hartsi oli innostavaa ja koruja tuli viikon aikana tehtyä melko paljon. Postailen muista koruista vielä myöhemmin. 

Mukavaa viikonloppua ja rentouttavia, mahdollisia syyslomapäiviä lähiaikoina lomaileville!





Kommentit

  1. Hei vain. Terveisiä täältä saaristosta. Eksyin ensi kertaa blogiisi. Täällähän on paljon luettavaa ja katseltavaa. Kivoja ideiota. Olihan se pakko liittyä lukijaksesi, jotten missaa mitään kivaa.
    Nää hartsijutut on mulle uutta, täytyy tutustua siihen, mutta olen laseista sulattamalla tehnyt korviksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Merikaisla! Kiva, kun eksyit blogiini. Hartsi oli mullekin ihan uutta, mutta aika monipuolinen materiaali. Korvikset sulatetusta lasista kuulostaa myös kivoilta.

      Poista
  2. Tuollaiseen hartsiin en olekaan materiaalina törmännyt. Erilaisista muovilevyistä tehtyjä koruja on kyllä tullut jonkun verran vastaan. Hauska idea tuollaiset negatiivi korvakorut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari! Tämä oli minullekin uusi materiaali ja oikein mukava tuttavuus. Hartsia oli helppo käyttää ja lopputulos on kova ja kestävä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Elämäni ensimmäinen neulottu hame

Sain joku aika sitten KlompeLOMPE-kirjan arvioitavaksi ja ihastuin kirjaan välittömästi. Sen tyyliin, sopivan tuntuisiin ohjeisiin ja suloisiin kuviin. Kirjasta bongasin neulotun hameen ohjeen, joka sai ajatukseni liikkeelle. Eipä ollut aikaisemmin tullut edes mieleen neuloa hametta. Se tuntui jotenkin mahdottomalta. Toisaalta, käytänhän trikoista hametta, miksen siis neulottuakin. Lisäksi talvisin palelen töissä jatkuvasti, joten lämmittävät vaatteet eivät olisi pahitteeksi. Miksi siis hame ei olisi seuraava neuleprojekti? Lainasin kirjastosta toisenkin KlompeLOMPE- kirjan, Ihania neuleita lapsille. Sieltä löytyi Siksak- hame mielestäni vielä kauniimmalla pintaneulekuviolla. Se siis valikoitui lopulta neulottavakseni. Ostin Neuloosista Langin Novena baby alpaca- lankaa, joka on hyvälaatuista ja kestää jonkin verran kulutusta. Vyötteen tietojen mukaan lanka kestää jopa 30 asteen hellävaraista konepesua. Hame joutuu paljon kovempaan käyttöön kuin vaikkapa paita tai huivi, joten la