Siirry pääsisältöön

Kirjoneuletakki jämälangoista


Vihdoinkin tämä Seitsemän veljestä- sukkalangoista neulomani kirjoneuletakki on valmis, valokuvattu ja kohta postattukin. Olipas aikamoinen urakka. Homma lähti liikkeelle Craft Candidate- blogin Teresan ja minun aloittamasta Kässähamsterihaasteesta, jonka aikana oli tarkoitus tehdä käsitöitä omista kaapeista löytyvistä materiaaleista. Huhtikuussa 2019 kaivelin kaapeistani 900g sukkalangan loppuja. Muutama kerä taisi olla ihan täysinäinenkin, mutta mitään lankaa ei ollut yhtä kerää enempää. Ajattelin niiden riittävän yhteen kirjoneuletakkiin. Postaukseni neuletakin aloituksesta löytyy täältä.

Löysin kivan kirjoneulepaidan ohjeen Novitan lehdestä 3/2016. Villapaidat jäävät minulla selvästi vähemmälle käytölle kuin villatakit, joten päätin neuloa muutaman nurjan silmukan paidan keskelle etukappaleeseen. Ajatuksena oli kokeilla ensimmäistä kertaa steekkausta. Neulomisessa vierähtikin tovi, melkein kaksi vuotta. Välillä vain kyllästyin työhön ja välillä tuli kesä ja lämpimät päivät. Päänvaivaa aiheuttivat myös paidan kirjoneulekuviot. Ohjeessa oli nimittäin vain kaarrokkeessa kirjoneulekuvioita, mutta minä päätin jatkaa niitä koko neuleen verran. En myöskään noudattanut ohjetta silmukkamäärissä. Tein tätä siis aikalailla oman pään mukaan, kaarroke on ohjeen mukaan ja kirjoneulekuviot olen soveltanut valmiista ohjeesta. Neuleessa oleva keltainen lanka on Kaupunkilankaa, jota minulla jäi vuosi sitten neulomistani 50-vuotissukista. 

Neule valmistui vihdoin tämän vuoden helmikuussa, juuri ennen hiihtolomaa. Päättelin kaikki miljoonat langanpäät ja ompelin ompelukoneella siksak-ommelta keskellä olevan nurjan pystyraidan molempiin reunoihin. 


Sitten vaan sakset rohkeasti käteen ja leikkaamaan paita keskeltä poikki. Siksak-ommel piti langat kyllä yllättävän hyvin paikoillaan. Yhteen kohtaan ompelin vähän lisää, kun pelkäsin, että lanka lähtee purkautumaan. 

Lopuksi neuloin nappilistat viimeisillä harmailla langanlopuilla. Yhtään leveämpiä niistä ei olisi saanutkaan. Löysin nappipurkistani 8 melkein samanlaista nappia, jotka ompelin paikoilleen. Tässä työssä on siis käytetty vain omista kaapeista löytyneitä materiaaleja. 



Leikatut reunat eivät vaatineet huolittelua, ne taipuivat siististi takin sisäpuolelle päin. Neuletyön jälkikin tasoittui kivasti, kun kostutin koko työn. 


Olen neuletakkiin enemmän kuin tyytyväinen. Ajatuksenani oli saada käytettyä eriväriset langan loput järkevästi ja saada lämmittävä kirjoneuletakki, jota voi käyttää talvipakkasilla sisällä ja muulloin vaikka ulkonakin. Mielestäni onnistuin tavoitteessani hyvin. Aikaa meni enemmän kuin ajattelin, mutta sillä ei ole merkitystä. Neuletakki on juuri sopivan kokoinen, hieman reilu, että alle mahtuu pitkähihainen paita. Uskoisin, että tämä kirjoneuletakki tulee aktiiviseen käyttöön. Odotan jo kesän koleita iltoja, jolloin minua ei palele uuden neuletakin ansiosta. 

Ihanaa, aurinkoista viikkoa sinulle!
 

Kommentit

  1. Todella upea ja osoitus sitkeydestä ja kärsivällisyydestä!
    Tuohon villatakkiin on varmasti ihana kääriytyä viileinä iltoina tai pakkaspäivinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Riina! Tahtoa oli niin paljon, että valmiiksi piti tehdä. Tämän kokoinen aukko vaatekaapissani olikin, joten käyttöön tulee.

      Poista
  2. Kati, tämä on ihan huikean hieno takki! <3 Onnittelut! Minä en ole vielä(kään) uskaltautunut kokeilemaan steekkausta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Teresa <3 ja kiitos sulle myös innostamisesta! Meidän Kässähamsterihaaste oli kyllä kannattava juttu. Ei olis tätäkään villatakkia valmiina. Steekkaus ei ollut vaikeaa, se vain hirvitti. Kyllä säkin siitä selviäisit.

      Poista
  3. Kertakaikkisen hieno ja kaunis takki! Upeat värit ja hyvin olet kuviot saanut tehtäyä. Ja vielä steekkauskin. Tästä voit hyvillä mielin olla ylpeä ja rinta rottingilla pitää monen monituista vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina! Täytyy myöntää, että olen itsekin tähän oikein tyytyväinen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helppo pipo ohjeineen

Huomasin viikko sitten somesta, että asunnottomille oli meneillään pipojen, lapasten ja sukkien keräys. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken neuletyö, johon olin vähän kyllästynyt. Kaipasin siis vaihtelua. Pengoin lankalaatikkoni läpi ja löysin neljä pientä kerää jämälankoja, jotka olivat suunnilleen samanpaksuisia (vastasivat paksuudeltaan ehkä Novitan Isoveli-lankaa) ja sopivat väreiltään jotenkin yhteen. Päätin osallistua hyväntekeväisyysprojektiin neulomalla pipon.  Malttamattomana en jaksanut tehdä mallitilkkua ja loin summittaisesti silmukoita. Muutaman kerroksen jälkeen totesin pipon olevan lasten kokoa ja purin työn. Toisen kerrankaan jälkeen silmukoita ei ollut tarpeeksi. Kolmannella kerralla onnistui. Tästä opin taas kerran sen, että nopeammin olisin saanut valmista, jos olisin malttanut mieleni ja tehnyt edes pienen mallitilkun.  Loin onnistuneeseen pipoon 90 silmukkaa 3,5:n puikoille. Olen saanut jonkun käsityölehden kylkiäisenä Prymin ergonomiset puiko

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Elämäni ensimmäinen neulottu hame

Sain joku aika sitten KlompeLOMPE-kirjan arvioitavaksi ja ihastuin kirjaan välittömästi. Sen tyyliin, sopivan tuntuisiin ohjeisiin ja suloisiin kuviin. Kirjasta bongasin neulotun hameen ohjeen, joka sai ajatukseni liikkeelle. Eipä ollut aikaisemmin tullut edes mieleen neuloa hametta. Se tuntui jotenkin mahdottomalta. Toisaalta, käytänhän trikoista hametta, miksen siis neulottuakin. Lisäksi talvisin palelen töissä jatkuvasti, joten lämmittävät vaatteet eivät olisi pahitteeksi. Miksi siis hame ei olisi seuraava neuleprojekti? Lainasin kirjastosta toisenkin KlompeLOMPE- kirjan, Ihania neuleita lapsille. Sieltä löytyi Siksak- hame mielestäni vielä kauniimmalla pintaneulekuviolla. Se siis valikoitui lopulta neulottavakseni. Ostin Neuloosista Langin Novena baby alpaca- lankaa, joka on hyvälaatuista ja kestää jonkin verran kulutusta. Vyötteen tietojen mukaan lanka kestää jopa 30 asteen hellävaraista konepesua. Hame joutuu paljon kovempaan käyttöön kuin vaikkapa paita tai huivi, joten la