Siirry pääsisältöön

Kahdesta käyttämättömästä neuleesta yksi uusi


Olen kirjoittanut kässähamsterihaasteesta aika monessa postauksessa ja syy on se, että itselle ja myös muille heitetty haaste on saanut minut oikeasti toimimaan kaappien tyhjentämisen ja keskeneräisyyksien eteen. Eli postauksia haasteen lopputuloksista on luvassa myös jatkossa.

Minulla kertyy jostain syystä ompelukoneen viereen kasa korjattavia vaatteita (joka onneksi hiihtolomalla hieman pieneni äitini ansioista) ja lattialla pötköttelee kaksi muovikassillista vaatteita, joiden kankaita ajattelen käyttäväni uudelleen. Nämä kasat ja pussien sisällöt ovat sellaisia käsitöitä, joista en niin kovasti nauti. Huomaan, että mieluummin ostan uutta ihastuttavaa huivilankaa, metsästän kivaa mallia ja aloitan neulomisen, kuin tartun korjausompeluun. Monesti korjausompeluasiat vaatisivat vain pienen osan huivin neulomiseen tarvittavasta ajasta. Mutta tässä ei olekaan kyse ajasta, vaan siitä, että itselle hankalia tai hieman epämiellyttäviä töitä lykkää mielellään. Tai niin ainakin minä teen.

Haasteen innoittamana päätin siis hyökätä muovikassien sisällön kimppuun. Sieltä löytyi pitkähkö neuletakki, joka oli kyllä kivan värinen, mutta malliltaan ei niin kovin hyvin istuva. Hihat menivät kierteelle pukiessa ja olivat vähän tiukat. Lisäksi takki meinasi pudota päältä, se jotenkin valui hartioilta alas. Toinen neule oli myös väriltään ok, mutta en vain tykännyt neuleen mallista ja se oli jäänyt lähes käyttämättä. Molemmat neuleet olivat kirppislöytöjäni muutaman vuoden takaa. Päätin tehdä näistä kahdesta neuleesta yhden uuden neuleen, josta tulisi helppo arkivaate.



Leikkasin sen enempää suunnittelematta saksilla neuleista suorakaiteen muotoisia paloja. Niitä sommittelin lattialle ja yritin saada tarpeeksi kokoa tulevalle neuleelle. Saumuroin pikkupalat yhteen niin, että sain kaksi noin 344 x234 cm:n kokoista kappaletta. Niistä tuli paidan etu- ja takakappaleet. Viistosin olkasaumoja jonkin verran. Leikkasin kauluskappaleen toisen neuleen helmasta ja ompelin sen paikalleen. Suurensin sitä ennen hieman kaula-aukkoa etukappaleen puolelta. Hihat tein toisen neuleen hihoista, joita lyhensin yläosastaan hieman. Ompelin hihat paikalleen ja sen jälkeen sivusaumat. Lopuksi huolittelin helman ja ompelin käänteen ompelukoneen suoralla ompeleella.



Uusi neulepaita valmistui melko nopeasti. Malli on helppo ja käytössä kiva. Neulepaitojen materiaalit olivat pehmeitä, sisälsivät hieman villaa, joten uusi neulepaitani on sopivan lämmin. Tätä tulee ihan varmasti käytettyä enemmän kuin kahta hieman epäsopivaa neuletta yhteensä. Ja nyt sain ompeluhuoneen kasaa taas vähän pienennettyä. Kelitkin tuntuvat taas vähän talvisemmilta, joten neuleella on vielä käyttöä. Sinäkin voit osallistua kässähamsterihaasteeseen. Viimeisin postaus linkkeineen löytyy täältä.

Mukavaa viikkoa!


Tyttäreni toimi kuvissa mallinani. Kiitos!

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h